KIRKKONUMMEN nykyinen kunnanvaltuusto kokoontui viimeistä kertaa maanantaina 19.5. päättämään mm. lähijunavarikon kaavoituksesta.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Kunnanvaltuusto päätti kaavoittaa lähijunavarikon VuohimäkeenKIRKKONUMMI
Kirkkonummen kunnanvaltuusto on päättänyt aloittaa lähijunavarikon kaavoitustyön Vuohimäen vaihtoehdon pohjalta kokouksessaan 19.5.
Kunnanvaltuusto päätti, että tehtyjen selvitysten perusteella Kirkkonummi jatkaa lähijunavarikon mahdollistavan kaavoituksen jatkoselvittämistä ja asemakaavan laatimista Vuohimäen alueelle.
Samalla käynnistetään jatkoneuvottelut valtion kanssa varikkoratkaisun edellyttämän Vuohimäen eritasoliittymäratkaisun valtionrahoituksesta ja eritasoliittymän toteuttamisen suunnittelusta.
Lisäksi valtuusto totesi, että kunnalla ei ole taloudellisia edellytyksiä rahoittaa varikkoratkaisun edellyttämää huoltoraidejärjestelyä, myöskään siltä osin kun se aiheuttaa lisärakentamistarvetta, esim. alikulkuja, Kirkkonummen keskustan ja Vuohimäen välillä.
Kirkkonummen kunnanvaltuusto edellyttää, että Espoo jatkoselvittää Näkinmetsän varikon kustannusrakennetta, jotta esitetyn kustannushaarukan laveus saadaan supistettua ja ratkaisun avoinna olevat asiat selvitettyä tarkemmin.
Valtuutettu Saara Huhmarniemi teki ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Huhmarniemi arvosteli kokouksessa mm. tehdyn selvityksen tasoa. Häntä kannattivat mm. valtuuston jäsenet Josephine Frimodig, Marjut Frantsi-Lankia, Sini Felipe ja Reetta Hyvärinen. Huhmarniemen palautusesitys kaatui äänin 12-38 ja yksi tyhjä.
Huhmarniemi teki palautusesityksen jälkeen vielä vastaesityksen, jonka mukaan lähijunavarikon mahdollistavaa kaavahanketta ei käynnistetä Kirkkonummella. Huhmarniemen mukaan tehty selvitys ei ole riittävä, jotta sen pohjalta voisi tehdä päätös kaavoituksen aloittamisesta. Häntä kannattivat mm. Reetta Hyvärinen, Sanni Jäppinen, Miisa Jeremejew ja Markus Myllyniemi. Vastaesitys kaatui äänin 11-40.
Ulf Kjerin ja Tony Björk tekivät vielä vastaehdotuksen, jossa edellytettiin siirtoliikenteestä kuntalaisille aiheutuvien haittojen huomioimista suunnittelussa alusta alkaen ja niiden vähentämistä esimerkiksi meluesteillä, nopeusrajoituksilla, ajoaikarajoituksilla sekä siirtojunien ajamista muutaman junan yksikössä, joka näin vähentää junien määrää. Varikon ja siirtoraiteen kokonaiskustannukset sisältäen maa-alueiden ja rakennusten lunastuskustannukset, tiestön uusiminen sekä kaikki muut kustannukset tulee ottaa huomioon kustannusvertailussa. Asukkaita tulee kuulla ja ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Suunnittelussa varmistetaan, että lisäraide toteutetaan siten, että se on käytettävissä perusliikennöintiin. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti lisäyksenä päätökseen Björkin ja Kjerinin vastaehdotuksen.
Saara Huhmarniemi, Reetta Hyvärinen ja Markus Myllyniemi kertoivat jättävänsä päätöksestä eriävän mielipiteen.