KIRK­KO­NUM­MI SIUN­TIO IN­KOO

Nais­ten osuus kun­tien po­liit­ti­ses­sa joh­dos­sa on nous­sut en­nä­tyk­sel­li­seen 43,5 pro­sent­tiin. Myös kan­sa­ne­dus­ta­jien vah­va roo­li kun­tien pää­tök­sen­te­os­sa jat­kuu. Kun­ta­lii­ton ana­lyy­si pal­jas­taa myös nuor­ten esiin­mars­sin ja usei­ta uu­sia “nais­suo­ria” kun­nis­sa eri puo­lil­la Suo­mea.

SIUNTION kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lahtinen (SDP) oli puolueensa ääniharava Siuntiossa 207 henkilökohtaisella äänellä.

Jussi Salo

Yhä use­am­mas­sa kun­nas­sa sekä val­tuus­toa et­tä hal­li­tus­ta joh­ta­vat nai­set – niin sa­not­tu­ja “nais­suo­ria” on nyt 53 kun­nas­sa, kun nel­jä vuot­ta sit­ten nii­tä oli vain 30. Nai­sia on va­lit­tu sekä val­tuus­ton et­tä hal­li­tuk­sen yk­kös­joh­ta­jik­si kai­ken­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa.

Merkittäviä muutoksia kuntien poliittisessa johdossa

Kun­ta­lii­ton tuo­re ana­lyy­si ke­sä­kuus­sa 2025 al­ka­neen val­tuus­to­kau­den pu­heen­joh­ta­ja­va­lin­nois­ta ker­too mer­kit­tä­vis­tä muu­tok­sis­ta kun­tien po­liit­ti­ses­sa joh­dos­sa.

SIUNTION kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen (RKP). Laaksonen oli ääniharava Siuntiossa 260 henkilökohtaisella äänellä.

Jussi Salo

Nais­ten osuus kun­nan­val­tuus­to­jen ja kun­nan­hal­li­tus­ten yk­kös­pu­heen­joh­ta­jis­ta nou­si en­nä­tyk­sel­li­seen 43,5 pro­sent­tiin. Eri­tyi­ses­ti kes­kus­ta, mut­ta myös SDP ja ko­koo­mus pi­tä­vät edel­leen vah­vas­ti kiin­ni kär­ki­a­se­mas­ta yk­kös­pu­heen­joh­ta­ji­na. Toi­saal­ta eri­tyi­ses­ti pe­rus­suo­ma­lais­ten yk­kös­pu­heen­joh­ta­jien mää­rä pu­to­si. Va­lin­nois­sa nä­ky­vät myös nuor­ten nou­su, ko­ke­nei­den joh­ta­jien jat­ku­vuus sekä edel­leen lu­kui­sat kan­sa­ne­dus­ta­jat kun­tien pu­heen­joh­ta­ji­na.

– Nais­ten osuus on nyt kor­ke­am­pi kuin kos­kaan. Ke­hi­tys on ol­lut nou­su­joh­teis­ta jo use­am­man kau­den ajan, mut­ta tä­män vuo­den hyp­päys on poik­keuk­sel­li­sen suu­ri. Mie­hiä on kui­ten­kin edel­leen enem­män pu­heen­joh­ta­ji­na kuin nai­sia, tii­vis­tää tut­ki­mus­pääl­lik­kö Ma­ri­an­ne Pe­ko­la-Sjöb­lom.

Kolme suurta pitävät edelleen valtaa kunnissa

Man­ner-Suo­men 292 kun­taan va­lit­tiin ke­sä­kuus­sa kaik­ki­aan 1709 pu­heen­joh­ta­jaa ja va­ra­pu­heen­joh­ta­jaa: val­tuus­toi­hin 930 ja kun­nan­hal­li­tuk­siin 779.

Val­tuus­ton ja hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jat edus­ta­vat ylei­sim­min kes­kus­taa, SDP:tä ja ko­koo­mus­ta. Näil­lä puo­lu­eil­la on hal­lus­saan 86 pro­sent­tia val­tuus­to­jen ja 88 pro­sent­tia hal­li­tus­ten yk­kös­pu­heen­joh­ta­juuk­sis­ta. Kes­kus­ta saa suh­tees­sa val­tuus­to­paik­koi­hin­sa huo­mat­ta­vas­ti enem­män joh­to­paik­ko­ja: sen hal­lus­sa on 42 % val­tuus­ton ja 58 % hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­juuk­sis­ta, vaik­ka val­tuus­to­paik­ko­ja puo­lu­eel­la on vain 31 %. SDP:n osuus hal­li­tus­ten pu­heen­joh­ta­jis­ta on nyt kor­keim­mil­laan vuo­den 2009 jäl­keen.

Naisia ennätyspaljon, myös “naissuorat” nousussa

Nais­ten osuus nou­si val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jis­sa 34 pro­sen­tis­ta 43 pro­sent­tiin ja hal­li­tus­ten pu­heen­joh­ta­jis­sa 35 pro­sen­tis­ta 43,5 pro­sent­tiin. Tämä hei­jas­te­lee koko val­tuus­to­ken­tän muu­tos­ta: nais­val­tuu­tet­tu­jen osuus on al­ka­neel­la val­tuus­to­kau­del­la en­nä­tyk­sel­li­set 45 pro­sent­tia.

23 Kunnassa kunnanhallituksen koko puheenjohtajisto on naisia. Kirkkonummen kunnanhallituksessa on "naissuora", sillä I varapuheenjohtajana toimii Tuovi Ronkainen(SDP) ja II varapuheenjohtajana Piia Aallonharja(PS).

Jussi Salo

Yhä use­am­mas­sa kun­nas­sa sekä val­tuus­toa et­tä hal­li­tus­ta joh­ta­vat nai­set – niin sa­not­tu­ja “nais­suo­ria” on nyt 53 kun­nas­sa, kun nel­jä vuot­ta sit­ten nii­tä oli vain 30. Nai­sia on va­lit­tu sekä val­tuus­ton et­tä hal­li­tuk­sen yk­kös­joh­ta­jik­si kai­ken­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa, pie­nim­pi­nä kun­ti­na Hai­luo­to, Me­ri­jär­vi ja Kan­non­kos­ki. Suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta Es­poos­sa ja Tu­rus­sa on nai­set yk­kös­joh­ta­ji­na, Tu­rus­sa val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jan li­säk­si koko kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jis­to.

Eh­dot­to­mas­ti vah­vin “nais­suo­ra” löy­tyy Por­nais­ten ja Sul­ka­van kun­nis­ta, jois­sa niin val­tuus­ton kuin myös hal­li­tuk­sen koko pu­heen­joh­ta­jis­to on nai­sia. Maa­kun­nit­tain vaih­te­lu on suur­ta: val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jis­ta nai­sia on eni­ten Kes­ki-Poh­jan­maal­la (75 %) ja hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jis­ta Ky­men­laak­sos­sa (83 %).

– Nais­ten vah­vis­tu­nut ase­ma nä­kyy koko kun­ta­ken­täs­sä, niin pie­nis­sä kun­nis­sa kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa­kin. On kui­ten­kin mie­len­kiin­tois­ta, et­tä su­ku­puo­li­ja­kau­mat vaih­te­le­vat pal­jon sekä eri­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa et­tä myös eri maa­kun­nis­sa, Pe­ko­la-Sjöb­lom huo­maut­taa.

Nuoria ja konkareita rinta rinnan

Nuo­rin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja on 23-vuo­ti­as Vii­vi Im­mo­nen Ju­val­ta ja hal­li­tuk­sen nuo­rin pu­heen­joh­ta­ja 22-vuo­ti­as Joo­na Pai­ja Ur­ja­las­ta. Al­le 30-vuo­ti­ai­ta yk­kös­pu­heen­joh­ta­jia on yh­teen­sä 16 eri puo­lil­ta Man­ner-Suo­mea. Heis­tä suu­rin osa on kes­kus­ta­lai­sia, mut­ta mu­ka­na on myös RKP:n, ko­koo­muk­sen ja SDP:n edus­ta­jia. Yk­si heis­tä on kes­kus­ta­lai­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Ol­ga Oi­nas-Pa­nu­ma, joka jat­kaa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­val­tuus­ton joh­dos­sa.

Toi­ses­sa ää­ri­pääs­sä on ko­ke­nut­ta kun­ta­joh­toa: yli 70-vuo­ti­ai­ta yk­kös­pu­heen­joh­ta­jia on koko Man­ner-Suo­mes­sa 41, tun­ne­tuim­pia mm. Tam­pe­reen Ka­ler­vo Kum­mo­la (kok.) ja en­ti­nen pää­mi­nis­te­ri An­ne­li Jäät­teen­mä­ki (kok.) La­pu­al­ta.

– Nuo­ret pu­heen­joh­ta­jat tuo­vat kun­ta­joh­toon tuo­ret­ta nä­kö­kul­maa ja uut­ta ener­gi­aa, iäk­käät pu­heen­joh­ta­jat vah­vaa ko­ke­mus­ta. On tär­ke­ää, et­tä eri ikä­pol­vet ovat mu­ka­na päät­tä­mäs­sä kun­tien tu­le­vai­suu­des­ta, sa­noo Pe­ko­la-Sjöb­lom.

Al­le 30-vuo­ti­ai­ta va­lit­tiin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jak­si 7 eli 2,4 pro­sent­tia ja hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si 9 eli 3,1 pro­sent­tia.

Ääniharavat usein johtopaikoilla

Ke­vään kun­ta­vaa­leis­sa kun­kin kun­nan ää­ni­mää­räl­tään suu­rim­man puo­lu­een eni­ten ää­niä saa­neis­ta eh­dok­kais­ta eli ää­ni­ha­ra­vis­ta 66 pro­sent­tia nou­si joko val­tuus­ton tai hal­li­tuk­sen yk­kös­pu­heen­joh­ta­jak­si. Hal­li­tuk­sis­sa osuus oli eri­tyi­sen kor­kea 20 001–50 000 asuk­kaan kun­nis­sa, jois­sa lä­hes kak­si kol­mes­ta ää­ni­ha­ra­vas­ta sai joh­to­pai­kan.

– Mo­nes­sa kun­nas­sa yk­kös­pu­heen­joh­ta­juus on luon­te­va jat­ko vaa­li­me­nes­tyk­sel­le. Sil­ti on mer­kil­le­pan­ta­vaa, et­tä kai­kil­la puo­lu­eil­la ää­ni­ha­ra­vat ei­vät ai­na nou­se ylim­piin luot­ta­mus­teh­tä­viin, Pe­ko­la-Sjöb­lom to­te­aa.

Kansanedustajia yhä kuntien johdossa

KANSANEDUSTAJISTA lehtemme jakelualueella kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Inkoolainen Henrik Wickström (RKP). Wickström oli ääniharava Inkoossa 650 henkilökohtaisella äänellä. Wickströmin kannatus Inkoossa on poikkeuksellisen vahvaa, sillä hän sai kuntavaalissa lähes 21 % annetuista äänistä.

Jussi Salo

162 kan­sa­ne­dus­ta­jaa tuli va­li­tuk­si ko­ti­kun­tan­sa val­tuus­toon. Heis­tä 19 va­lit­tiin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jak­si ja 8 hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si (Asik­ka­la, Hy­vin­kää, In­koo, Jo­en­suu, Jär­ven­pää, Loh­ja ja Ou­to­kum­pu).

Val­tuus­ton yk­kös­pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tu­ja on yh­tä pal­jon kuin edel­li­sen val­tuus­to­kau­den alus­sa, hal­li­tuk­sen yk­kös­pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tu­jen mää­rä sen si­jaan puo­lit­tui.

Val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jis­toon on va­lit­tu kaik­ki­aan 41 kan­sa­ne­dus­ta­jaa ja hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jis­toon 13. Mää­rät ovat suun­nil­leen vas­taa­via kuin edel­li­sen val­tuus­to­kau­den alus­sa.

–Suo­ma­lai­nen eri­tyis­piir­re on, et­tä kan­sa­ne­dus­ta­jat is­tu­vat edel­leen vah­vas­ti kun­tien joh­to­pai­koil­la. Tämä ker­too hei­dän ha­lus­taan vai­kut­taa lä­hel­lä kun­ta­lai­sia, mut­ta toi­saal­ta se voi he­rät­tää ky­sy­myk­siä työn­ja­os­ta ja ajan­käy­tös­tä val­ta­kun­nan- ja kun­ta­po­li­tii­kan vä­lil­lä.

Lähes kaikki puheenjohtajat suomen- tai ruotsinkielisiä

Val­tuus­to­jen pu­heen­joh­ta­jis­ta 93,5 pro­sent­tia on suo­men­kie­li­siä, 6 pro­sent­tia ruot­sin­kie­li­siä ja 0,7 pro­sent­tia saa­men­kie­li­siä. Hal­li­tus­ten pu­heen­joh­ta­jis­ta 92 pro­sent­tia on suo­men­kie­li­siä, 7,5 pro­sent­tia ruot­sin­kie­li­siä ja yk­si on muun­kie­li­nen (Hä­meen­lin­na).

LÄH­TEET: KUN­TA­LIIT­TO, LUOT­TA­MUS­HEN­KI­LÖ­RE­KIS­TE­RI JA KUN­TA­VAA­LIEN EH­DO­KAS­RE­KIS­TE­RI, OM.