ON harkitsematonta ryhtyä miljardiluokan hankkeeseen kuten Länsirataan, samalla kun nykyisen infrastruktuurin korjausvelka kasvaa. Lisäksi Länsi-Uudenmaan kuntien vaikutuksia ei ole otettu lainkaan huomioon, sanoo kansanedustaja Johan Kvarnström. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP.
Jussi Salo
LÄNSIRATA
Kvarnström ja Wickström: Länsiradan kustannukset on julkaistava kokonaisuudessaanLÄNSIRATA
Länsiuusmaalaiset kansanedustajat Johan Kvarnström (SDP) ja Henrik Wickström (r.) jättävät tiistaina 4.11. kirjallisen kysymyksen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle (ps.). Edustajat haluavat, että ministeriö kertoo avoimesti, mitä Väylävirasto on tuonut esille neuvotteluissa Länsiradasta, erityisesti todennäköisen kustannusten nousun osalta.
Ministeriön viimeviikkoisessa tiedotteessa todetaan muun muassa, että ”hankkeen kustannusarvioihin liittyy olennaisia riskejä”.
Kvarnström ja Wickström katsovat, että rantarataa on jo pitkään kohdeltu epäoikeudenmukaisesti keskustelussa Helsingin ja Turun välisestä junayhteydestä. Heidän mukaansa on pyritty luomaan kertomus, jonka mukaan rantarata olisi mahdoton vaihtoehto, koska sen korjaaminen olisi liian kallista. Samalla he näkevät riskin, että Länsiradan todelliset kustannukset nousevat aiemmin arvioitua korkeammiksi.
Alueellisen tasa-arvon näkökulmasta edustajat toivovat, että ministeriö julkaisee kustannusarviot kokonaisuudessaan ennen kuin kunnat tekevät päätöksensä. Kvarnström ja Wickström muistuttavat, että hallitus on toistaiseksi sitoutunut rahoittamaan vain Länsiradan kaksi ensimmäistä vaihetta, joten jatko on epävarmaa. Siksi he katsovat, että koko sopimus on julkaistava, jotta käy selvästi ilmi, mihin valtio tosiasiassa sitoutuu.
Rantarata yksi alueen tärkemmistä liikenneväylistä
– Rantarata on Länsi-Uudenmaan yksi tärkeimmistä liikenneväylistä. Aikana, jolloin talous on tiukilla, kaikkia hankkeita on tarkasteltava huolellisesti. Kaikkien faktojen on nyt tultava julki. Hallitus on sitoutunut rahoittamaan vain Länsiradan kaksi ensimmäistä osaa, mutta samalla todennut, ettei lisää rahaa ole tulossa. Kuntien on tiedettävä todelliset kustannukset ennen päätöstä. Mutta yksi asia on selvä – parempi olisi panostaa rantarataan, jotta meillä olisi nopeasti toimiva Helsinki-Turku -yhteys, sanoo Wickström.
– On nurinkurista panostaa Helsingin ja Turun väliseen yhteyteen, kun meillä jo on rantarata, jota voitaisiin kehittää huomattavasti edullisemmin. On harkitsematonta ryhtyä miljardiluokan hankkeeseen kuten Länsirataan, samalla kun nykyisen infrastruktuurin korjausvelka kasvaa. Lisäksi Länsi-Uudenmaan kuntien vaikutuksia ei ole otettu lainkaan huomioon, sanoo Kvarnström.
Edustajat kiittävät hallitusta siitä, että se nyt panostaa 80 miljoonaa euroa rantarataan. Edellinen hallitus osoitti 40 miljoonaa euron määrärahan radan parantamiseen sekä yli 60 miljoonaa euron rahoituksen Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämiseen, mikä vahvisti myös rantaradan elinvoimaa.
PAREMPI olisi panostaa rantarataan, jotta meillä olisi nopeasti toimiva Helsinki-Turku -yhteys, sanoo kansanedustaja Henrik Wickström.
Jussi Salo
Rantaradan ongelmat korjattava
Kvarnström ja Wickström haluavat nyt, että rantaradan kiireellisimmät ongelmat korjataan ja että junien kohtauspaikkakehitetään Kirkkonummen ja Siuntion välille. Tämä investointi
maksaisi alle 200 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä toinen kohtauspaikka voitaisiin rakentaa Karjaan ja Inkoon välille.
Edustajat toivovat myös, että Lohja saa tulevaisuudessa oman raideliikenneyhteyden, mutta pelkäävät, että kustannukset ovat tällä hetkellä liian korkeat. Yhtenä vaihtoehtona he nostavat esiin pistoraiteen rakentamisen rantaradalta Lohjan keskustaan.
Kvarnström ja Wickström toivovat, että hallitus ottaisi nyt kantaa myös rantaradan junaliikenteeseen. Heidän mukaansa ei ole hyväksyttävää, että tulevaisuudessa kaikki kaukojunaliikenne ohjattaisiin rantaradalta uudelle radalle. Tämä olisi heidän mielestään merkittävä isku erityisesti Raaseporille.
Junaliikenne turvattava
He vaativat, että rantaradan junaliikenne turvataan siten, että valtio sitoutuu ostamaan junaliikennettä rantaradalla Turun ja Helsingin suuntaan. Samalla tulisi lisätä Helsingin ja Hangon välisten junavuorojen määrää, jotta alueen ja koko Suomen kehitys vahvistuisi.
– Väite, että Länsirata vapauttaisi kapasiteettia rantaradalla, ei lohduta niitä kuntia, jotka ovat vaarassa menettää kaukojunaliikenteensä ja saada heikentyneet yhteydet Turkuun sekä mahdollisesti uudet suuret kustannukset lähiliikenteestä. Tämä on tärkeä alueellinen kysymys, mutta myös kansallinen. Suurin osa suomalaisista tuskin haluaa, että uusi rata rakennetaan miljardien eurojen kustannuksella, kun Suomella on nyt niin paljon muita tarpeita, sanoo Kvarnström.
– Taistelu ei ole vielä ohi. Meidän länsiuusmaalaisten on nyt turvattava tuleva junaliikenteemme sekä Helsinkiin että Turkuun. Tarvitsemme myös lisää lähijunia Helsingin ja Hangon välille. Länsi-Uudellamaalla on paljon potentiaalia vihreässä siirtymässä ja puolustusteollisuudessa. Näyttää siltä, että alueen elinvoimaa pyritään tietoisesti heikentämään. Tätä emme voi hyväksyä, sanoo Wickström.
