KIRKKONUMMI
Länsiradasta (Tunnin Juna)Kirkkonummen kunnan edessä on merkittävä päätös, joka tulee vaikuttamaan kunnan talouteen.
Ennen päätöstä on hyvä muistaa, että Väyläviraston, kaupunkien ja kuntien tehtävät sekä vastuut väyläverkon, katuverkon ja liikennejärjestelmän kehittämisessä perustuvat ensisijaisesti lainsäädäntöön. Näin ollen valtio kantaa lähtökohtaisesti aina vastuun valtion väyläverkkojen rahoituksesta. Näin on myös ”tunnin junan” osalta.
Lain mukaan Väyläviraston on hankearvioinnissa esitettävä hankkeen lähtökohtien ja vaikutusten kuvaus, vaikuttavuuden arviointi, kannattavuuslaskelma sekä toteutettavuuden arviointi ja päätelmät.
Kun taas kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.
Kirkkonummen omassa kaavoitusohjelmassa vuosille 2025–2028 todetaan Veikkolan uuden seisakkeesta seuraavaa: ”Uuden ratayhteyden toteuttaminen sekä siihen liittyvien liikennejärjestelyjen ja muun kunnallistekniikan toteuttaminen on kustannuksiltaan kallista”.
Lisäksi siinä todetaan: ”Että hanke on ratakäytävän alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ja rakennusten omistajille hyvin merkityksellinen, sillä valtio hankkinee rataa varten tarvittavat kiinteistöt pakkolunastamalla ne”. Voisi myös väittää, että Natura alueen läheisyys Veikkolassa tuo projektiin omat haasteensa.
Kirkkonummella vuoden 2026 menot kunnallistekniikkaan on 24,9 miljoonaa euroa. Pelkästään ”tunnin junan” radan vaatima investointi on 15 miljoonan euroa. Tämän lisäksi tähän pitää lisätä vielä toinen puoli, jotta kaikki Veikkolan seisakkeen vaatimat liikennejärjestelyt parkkipaikkoineen saadaan toteutettua? Tämä kaikki noin 30 miljoonaa euroa on pois muista Kirkkonummen kunnan kunnallistekniikan hankkeista seuraavan viiden vuoden ajalta.
Kunnallistekniikan menot ovat kuluja, jotka syntyvät kunnan rakentamista ja ylläpitämistä perusinfrastruktuurihankkeista, kuten vesihuollosta, teistä, kaduista, viemäreistä ja kevyen liikenteen väylistä. Näihin kuuluvat myös jätehuolto, katuvalaistus, puistot ja muut yleiset alueet ja ne rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja käyttömaksuilla.
Mielestäni ei täysin kannattamatonta ”tunnin juna” projektia kannata Kirkkonummen kunnan toimesta viedä eteenpäin. Varsinkaan kun kääntöpuolena on kuntakeskuksen yhteyksien huononeminen radan valmistuttua, koska liikennöitsijä joutuu jakamaan nykyisen kapasiteetin kahdelle radalle. Selvityksen mukaan ”tunnin juna” ei juurikaan tuo lisää matkustajia juniin. Unohtamatta sitä, että ”tunnin juna ” toteutuessaan tuo mukanaan mahdollisesti paineen kuntaveron nousulle.
Kirkkonummella ”tunnin junan” vaikutuspiirissä Veikkolassa asuu noin 17 % kuntalaisista ja loput noin 83 % rantaradan vaikutuspiirissä. Ennusteiden valossa merkittävää kasvua asukasmäärissä ole tulevina vuosina näkyvissä.
EX KIRKKONUMMELAINEN
