Jussi Salo
GRÖNLUND
Lausuntoja vai työpaikkoja - sitä saa mitä mittaa
Vuoden 2025 alussa TE -palvelut siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle. Muutos toteutettiin sujuvasti hyvän valmistelun ja yhteistyön ansiosta ilman merkittäviä poikkeamia. Siirto toi palvelut lähemmäksi asiakkaita ja se mahdollistaa alueellisesti tehokkaamman palvelujen kohdentamisen. Kirkkonummen väestön hyvä koulutustaso ja työllisyysalueen sekä pääkaupunkiseudun vilkas yritystoiminta mahdollistaa hyvät työllistymismahdollisuudet.
Haasteena tässä uudistuksessa on kuitenkin se, että kunnille siirtyivät palvelujen tuottamisen vastuun sekä henkilöstön lisäksi vanhat toimimattomat prosessit ja järjestelmät. Tuotettavien palvelujen tehokkuus ei todennäköisesti juurikaan nouse sillä, että sitä tuottavan henkilön palkkakuitissa muuttuu maksajan nimi? TE -palvelujen tuottaminen on tutkitusti todettu tehottomaksi (”Selvitys TE -henkilöasiakaspalvelussa työskentelevien virkailijoiden työajan kohdentumisesta TE -palveluissa”, TEM -julkaisu 2025:32). Tässä selvityksessä todetaan, että ”vähintään noin puolet työajasta kuluu hallinnollisiin tai asiakastyön dokumentointiin liittyviin tehtäviin, ei suoraan asiakaskohtaamiseen”. Tämä toki on täysin sama tilanne sotea lukuun ottamatta kaikilla hallinnonaloilla. Suomessa ihan syystä puhutaankin ”julkishallinnosta” ei ”julkisista palveluista”, kuten pitäisi.
Koska nykyisillä rakenteilla ja toimintamalleilla ei ole mahdollisuutta tuottaa tehokasta TE -palvelua kaikille asiakkaille, on välttämätöntä keskittää asiakaspalveluun saatavilla olevat resurssit oikein. Palveluiden tehokkuuden varmistamiseksi ja resurssien riittävyyden takaamiseksi asiakaskunnan segmentointi ja palveluiden oikea kohdentaminen antaa parhaimman lopputuloksen. Tehokkuuden varmistamiseksi oikeiden mittareiden valinta on keskeistä. Kovien mittareiden määrittäminen ja seuraaminen on tärkeää, mutta vieläkin tärkeämpää on tehdä sellaiset mittarit, joiden avulla vaikuttavuutta ja toiminnan tehokkuutta voidaan parantaa. Kirkkonummi voi nyt kehittää palvelutarjontaa kuntalaisten tarpeiden mukaan, koska palvelujen järjestämisestä vastaa kunnissa jo aiemmin työskennellyt elinkeino- ja työllisyyspalvelujen henkilöstö, jonka lisäksi TE -palveluihin siirtyi noin 50 asiantuntijaa kokonaisorganisaation ollessa noin 70 henkilöä.
Maailma ja työympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja valtiolta kunnille periytyneet toimintatavat tarvitsevat muutosta. Osa haasteista liittyy siihen lakisääteiseen hallinnolliseen raportointiin mitä valtio ja muut instanssit vaativat, ja joka kuormittaa TE -palveluiden asiantuntijoiden työtä etsiä piilotyöpaikkoja, tunnistaa toimintaympäristön muutoksia sekä auttaa ihmisiä oikealle palvelupolulle. Esimerkkinä voidaan mainita, että TE -palvelut on kirjannut vuonna 2025 yli 15 500 työvoimapoliittista lausuntoa ja kirjannut noin 90 000 asiakasmerkintää. TE -toiminnan tehostamiseksi on tehtävä pikaisesti merkittäviä ja konkreettisia muutoksia toimintatapoihin. Tämä sama koskee kaikkia Suomen kuntia. Me kirkkonummelaiset voisimme olla tässä suunnan näyttäjiä ja edelläkävijöitä. Yksin ei kenenkään kannata tätä haastetta yrittää ratkaista, vaan tähän tarvitaan laajaa kuntien välistä yhteistyötä. Valtio ei enää TE -toiminnan kehittämiseen panosta, kun on saanut toimimattoman ja tehottoman palvelukokonaisuuden ulkoistettua kunnille.
Kirkkonummi voi halutessaan olla pioneerina ja pilottina laatimassa realistisen kehityssuunnitelman, joka voisi jalkautua kaikkiin Suomen kuntiin. Tämä on pitkä projekti, siksi se kannattaa aloittaa välittömästi.
Ensimmäiseksi pitäisi koko palveluprosessi miettiä uudelleen. Tämä pitää tehdä työllistettävien ja motivoituneiden asiakkaiden tarpeet edellä. Ei hallinnon sisäisen raportoinnin tulokulmasta. Prosessikokonaisuudesta on hyvä tunnistaa kaikki sellaiset kirjaukset ja raportoinnit, jotka voidaan automatisoida tietojärjestelmällä.
Toisena merkittävänä kokonaisuutena on asiakassegmentoinnin pelisäännöt ja sen toteuttaminen. Asiakaspalvelutyön tulee keskittyä niihin asiakkaisiin, joilla on halu ja motivaatio työllistyä. Kolmanneksi kehityssuunnitelmassa pitää nostaa nykyisen tietojärjestelmän arviointi. Miltä osin se tukee edellä mainittuja tehokasta palveluprosessia ja asiakassegmentointia? Tarjoaako nykyjärjestelmä riittävät työkalut tiedolla johtamiseen? Voidaanko sitä nopeasti jatkokehittää vastaamaan uusia tarpeita, esim. hyödyntämällä ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä?
Omassa myyntityössäni olen huomannut korrelaatin, että organisaatio saa juuri niitä asioita mitä mitataan ja meillä Kirkkonummella olisi mahdollisuus olla edelläkävijä ja tehdä asioita uudella raikkaalla tavalla, jolloin työntekijöiden onnistumisista löytää työpaikkoja olisi myös syytä palkita.
JYKI A. GRÖNLUND
Pro Kirkkonummi
puheenjohtaja
