Luonnolla on arvo

Luon­nol­le ai­heu­tet­tu­jen hait­to­jen, tu­ho­jen ja eko­sys­tee­mien ro­mah­ta­mi­sen jäl­kien kor­jaa­mi­nen on ai­na hi­das­ta ja epä­var­maa. Ka­don­nei­den la­jien kor­vaa­mi­nen on tut­ki­tus­ti huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa kuin luon­non suo­je­lu etu­kä­teen. Met­sä­te­ol­li­suu­den tuo­tot ovat jat­ku­vas­ti vä­he­ne­mäs­sä ja sil­ti met­sää ha­ka­taan yhä noin 75 milj. m³ vuo­des­sa. Ko­ti­ta­louk­sien puun­polt­to muo­dos­taa mer­kit­tä­vän osan Suo­men ener­gi­an­ku­lu­tuk­ses­ta kun pien­ta­lot polt­ta­vat lä­hes 7 milj. m³ polt­to­puu­ta vuo­des­sa läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten ta­saa­mi­sek­si. Mitä se tar­koit­taa met­sän kas­vul­le kun pa­ras klapi saa­daan sii­tä vah­vim­mas­ta run­gos­ta?Tämä ns. puun pien­käyt­tö vas­taa n. yh­dek­sää pro­sent­tia kai­kes­ta Suo­mes­sa ha­ka­tus­ta ko­ti­mai­ses­ta run­ko­puus­ta. En­tä sit­ten jos mei­dän­kin tu­le­vai­suus näyt­tää täl­tä: ”Sak­sas­sa edel­leen toki ha­ka­taan, mut­ta kyse on en­nen muu­ta vält­tä­mät­tö­mäs­tä siir­ty­mäs­tä. Kuu­si­mo­no­kult­tuu­re­ja muu­te­taan leh­ti­puu­pai­not­tei­sik­si se­ka­met­sik­si” ker­too Dag­mar Fritz-Kra­mer Maa­seu­dun tu­le­vai­suus-leh­des­sä 4.6.2026

On sel­vää et­tei yk­si­no­maan jul­ki­sil­la va­roil­la enää voi­da tor­jua luon­to­ka­toa. Luon­no­nar­vois­ta on­kin tul­lut mer­kit­tä­vä kaup­pa­ta­va­ra ja mark­ki­noil­le on syn­ty­nyt ra­hoi­tus­me­ka­nis­me­ja, joil­la luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta voi­daan mi­ta­ta ja muut­taa se ta­lou­del­li­sek­si va­ral­li­suu­dek­si. Nämä me­ka­nis­mit, jot­ka toi­mi­vat esim hii­li­kau­pan tai jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen ta­voin tar­jo­a­vat met­sä­no­mis­ta­jil­le ja maan­vil­je­li­jöil­le uu­den­lai­sia ta­po­ja oh­ja­ta pää­o­maa luon­non­suo­je­luun ja luon­to­ka­don py­säyt­tä­mi­seen sekä sa­mal­la yl­lä­pi­tää luon­no­nar­vo­ja ja to­teut­taa luon­non­suo­je­lua myös ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vas­ti. Tar­ve ke­hit­tää näi­tä me­ka­nis­me­ja on suu­ri, kos­ka luon­to­ka­don py­säyt­tä­mi­nen ja luon­non el­py­mi­nen edel­lyt­tää yk­si­tyi­sen ra­hoi­tuk­sen ny­kyis­tä mer­kit­tä­väm­pää oh­jaus­ta käy­tän­nön luon­to­te­koi­hin ja jat­ko­työ­hön. Met­sä­no­mis­ta­ja voi saa­da tu­lo­ja esim suon en­nal­lis­ta­mi­ses­ta, la­ho­puun sääs­tä­mi­ses­tä tai jat­ku­vas­ta kas­va­tuk­ses­ta.

Luon­nos­ta huo­leh­ti­mi­nen muut­tuu sil­loin ku­lu­e­räs­tä lii­ke­toi­min­nak­si ja maa­no­mis­ta­ja muut­tuu puun­tuot­ta­jas­ta luon­to­pal­ve­lui­den tar­jo­a­jak­si. Luon­non tu­ho­a­mi­nen tu­lee yri­tyk­sil­le kal­liik­si kun jou­du­taan las­ke­maan luon­no­nar­vo­heh­taa­rien os­to­hin­ta mu­kaan in­ves­toin­ti­las­kel­miin. Ta­lou­del­li­set int­res­sit va­li­ta ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piä vaih­to­eh­to­ja kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti. EU:n ta­voit­tee­na on luo­da raa­mit luon­no­nar­vo­mark­ki­noil­le ja yh­te­näis­tää stan­dar­de­ja sekä ka­na­voi­da yk­si­tyis­tä ra­hoi­tus­ta bi­o­di­ver­si­tee­tin suo­je­luun vuo­teen 27 men­nes­sä. Luon­no­nar­vo­yk­si­köil­lä käy­tä­vä kaup­pa täy­tyy pe­rus­tua tie­teel­li­ses­ti var­men­net­tuun eko­lo­gi­sen ti­lan pa­ran­ta­mi­seen.

Suo­mes­sa on saa­tu ai­kaan kai­kil­le luon­to­tyy­peil­le kri­tee­rit, joil­la koh­tei­den luon­non­ti­lan voi ar­vi­oi­da maas­tos­sa. Vi­her­pe­sun vält­tä­mi­sek­si on tär­ke­ää, et­tä luon­no­nar­vo­jen mark­ki­nat pe­rus­tuu to­den­net­tui­hin eko­lo­gi­siin ar­voi­hin. Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu-, maan­käyt­tö-, ja ra­ken­nus­lait vel­voit­taa tor­ju­maan luon­to- ja ym­pä­ris­tö­va­hin­ko­ja. Ym­pä­ris­tön­suo­je­lun lie­ven­nys­hie­rar­kia on tar­koi­tet­tu suo­ja­kil­vek­si vi­her­pe­sua vas­taan. Maan­käyt­töä tu­lee oh­ja­ta vas­tuul­li­seen suun­taan ja jär­jes­tyk­ses­sä yl­hääl­tä alas­päin. Seu­raa­val­le por­taal­le saa siir­tyä vas­ta kun edel­li­sen por­taan kei­not on käy­tet­ty: En­si­si­jai­ses­ti on ko­ko­naan py­rit­tä­vä vält­tä­mään luon­nol­le ai­heu­tu­via hait­to­ja ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti mi­ni­moi­da, lie­ven­tää ja hy­vit­tää.

Tois­si­jai­seen hait­to­jen eh­käi­syyn kuu­luu mm en­nal­lis­ta­mi­nen ja vas­ta vii­mei­se­nä kei­no­na eko­lo­gi­nen kom­pen­saa­tio kun hait­to­ja ei voi­da es­tää tai lie­ven­tää tai kun mui­ta rat­kai­su­ja ei enää ole käy­tet­tä­vis­sä. Eko­lo­gi­ses­sa kom­pen­saa­ti­os­sa ih­mi­sen toi­min­nas­ta luon­nol­le ai­heu­tu­neet hai­tat hy­vi­te­tään li­sää­mäl­lä bi­o­di­ver­si­teet­tiä jos­sain muu­al­la. Inf­rast­ruk­tuu­ri­hank­keis­sa, jois­sa maa-alu­eet jou­tu­vat mit­ta­vien muu­tos­toi­men­pi­tei­den koh­teik­si, voi­daan to­teut­taa eko­lo­gi­sen kom­pen­saa­ti­on käy­tän­tö­jä. Maan­käy­tön muu­tos­mak­sut kyt­key­tyy suo­raan ym­pä­ris­tön­suo­je­lun lie­ven­nys­hie­rar­ki­aan ja eri­tyi­ses­ti sen en­sim­mäi­seen ja tär­keim­pään por­taa­seen eli vält­tä­mi­seen. Suo­mel­la tu­lee ol­la ta­voi­te ja stra­te­gia luon­to­ka­don py­säyt­tä­mi­ses­tä vuo­teen 2030 men­nes­sä ja sii­tä eteen­päin sen en­nal­lis­ta­mi­ses­ta. Vih­reä siir­ty­mä ja sen in­no­va­tii­vi­set tek­no­lo­gi­at on Suo­men tu­le­vai­suu­den vien­ti­tuo­te.

MAA­RIT FROM (SD.)