Miesten perjantai - illassa: Kristus 1. vuosituhannen kuvataiteessa

KIRK­KO­NUM­MI

– En­sim­mäi­set kris­ti­tyt eli­vät Van­han tes­ta­men­tin lu­paus­ten to­teu­tu­maa. Evan­ke­liu­mi ete­ni no­pe­as­ti uu­sil­le alu­eil­le. Nyt me­kin voim­me lu­kea syn­ty­neil­le seu­ra­kun­nil­le lä­he­tet­ty­jä kir­jei­tä Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta. Kris­ti­tyil­lä oli mo­nen­lai­sia ko­koon­tu­mis­ti­lo­ja. Niis­sä eri­tyi­ses­ti ku­va­tai­teel­la oli tär­keä roo­li, näin ker­too kirk­ko­num­me­lai­nen dipl.ins. Kyös­ti Ko­mu­lai­nen.

Seu­raa­vas­sa Mies­ten Per­jan­tai -il­las­sa hän avaa tee­maa ”Kris­tus en­sim­mäi­sen vuo­si­tu­han­nen ku­va­tai­tees­sa”. Il­ta pi­de­tään El­le­nis­sä, Kaup­pa­kes­kus Kir­si­kas­sa, 24.4. klo 19.

Ko­mu­lai­nen ku­vai­lee, kuin­ka ka­ta­kom­bien vai­no­tuil­le Kris­tus oli Hyvä Pai­men, jo­hon voi­tiin tur­vau­tua elä­mäs­sä ja kuo­le­mas­sa. Kris­ti­nus­kon tul­tua Roo­man val­ti­ous­kon­nok­si vuon­na 380, Jee­sus­ta ei ku­vat­tu ai­no­as­taan yk­sit­täi­sen ih­mi­sen pe­las­ta­ja­na, vaan toi­mi­ja­na, jos­sa yh­dis­tyi tai­vaal­li­nen pai­men ja ku­nin­gas.

En­sim­mäis­ten vuo­si­sa­to­jen tai­tees­sa Jee­sus näh­tiin roo­ma­lais-hel­le­nis­tis­ten ihan­tei­den mu­kai­se­na: apol­lo­mai­sen nuo­re­kas, par­ra­ton, hiuk­set ki­ha­rat ja ai­ka ly­hy­et. Tai­teen val­ta­si 500-lu­vul­la täy­sin toi­sen­lai­nen Kris­tus-hah­mo, en­sin By­san­tin eli Itä-Roo­man iko­nog­ra­fi­as­sa. Siel­tä iko­nien ku­vauk­set le­vi­si­vät län­ti­sen Eu­roo­pan tai­tee­seen. Yleis­tyi Kris­tus­hah­mo, jol­la on par­ta, pit­kät hiuk­set, pe­läs­ty­neet isot sil­mät sekä hie­man epä­sym­met­ri­set ja kol­hi­tun nä­köi­set kas­vot.

– On pe­rus­tel­tua sa­noa, et­tä tyy­li­muu­tos joh­tui ns. To­ri­non kää­rin­lii­nas­ta. Se on maa­il­man eni­ten tut­kit­tu kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­nen esi­ne.

To­ri­non hau­ta­lii­nan tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta on voi­tu ve­tää kak­si sel­ke­ää joh­to­pää­tös­tä. Ver­tai­sar­vi­oi­tu tut­ki­mus ajoit­taa kan­kaan iäk­si noin 2000 vuot­ta. Ol­laan siis Jee­suk­sen kuo­lin­vuo­sis­sa. Li­säk­si jo­kin tun­te­ma­ton pro­ses­si on syn­nyt­tä­nyt kan­kaal­le va­lo­ku­va­re­a­lis­ti­sen ne­ga­tii­vi­ku­van kan­kaa­seen kää­ri­tys­tä ruu­miis­ta. Tut­ki­mus­ten myö­tä kan­kaan ai­tou­sar­gu­men­tit ovat vah­ven­tu­neet.

Ik­ku­nal­li­seen me­tal­li­laa­tik­koon kas­vo­ku­vak­si las­kos­te­tus­ta kää­rin­lii­nas­ta tuli pian By­san­tin kan­sal­li­saar­re Man­dy­li­on. Se tar­koit­taa “kä­sit­tä teh­tyä” Kris­tuk­sen kas­vo­ku­vaa. Or­to­dok­si­nen kirk­ko­ka­len­te­ri ker­too, et­tä Man­dy­li­on eli kää­rin­lii­na siir­ret­tiin16.8.944 Edes­sas­ta Kons­tan­ti­no­po­liin, jos­sa se oli vuo­teen 1204.

– Näy­tän muu­ta­mia esi­merk­ke­jä kru­si­fik­si­tai­tees­ta, joka mah­dol­li­ses­ti sai viit­tei­tä kää­rin­lii­nas­ta. Myös poh­dim­me or­to­dok­sien iko­ni­suh­teen ole­mus­ta tu­tus­tu­en kah­teen tär­keim­pään Kris­tus-iko­ni­tyyp­piin; Kä­sit­tä­teh­ty Kris­tus -iko­ni ja Kris­tus Kaik­ki­val­ti­as -iko­ni.

Län­sie­u­roop­pa­lai­set ris­ti­ret­ke­läi­set ryös­ti­vät Kons­tan­ti­no­po­lin vuon­na 1204. He ker­toi­vat sii­nä yh­tey­des­sä näh­neen­sä Jee­suk­sen hau­ta­lii­nan. Se ka­to­si sil­loin, mut­ta il­maan­tui rans­ka­lai­sen su­vun omis­ta­maan kirk­koon Poh­jois-Rans­kas­sa vuon­na 1355. Nyt lii­na on To­ri­non pää­ka­ted­raa­liis­sa.

Mies­ten Per­jan­tai –il­lan 24.4 oh­jel­mal­li­nen osuus al­kaa klo 19. Il­lan isän­tä Rei­jo Tu­ru­nen lait­taa il­ta­pa­laa tar­jol­le jo 18.30. Il­ta päät­tyy Mark­ku Pie­ti­läi­sen pi­tä­mään pää­tös­har­tau­teen. Va­paa­muo­toi­seen ko­koon­tu­mi­seen ovat ter­ve­tul­lei­ta kirk­ko­num­me­lai­set ja myös lä­hi­seu­dun mie­het.

JAAK­KO RAH­JA