Jussi Salo
LÄNSI-UUSIMAA
Millaisen tulevaisuuden valitsemme Länsi-Uudellemaalle?Länsi-Uudenmaan tulevaisuus ei synny sattumalta. Se syntyy päätöksistä, joita tehdään kunnissa tänään. Tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa puhutaan usein trendeistä ja ennusteista, mutta todellisuudessa olennaisinta on valinta: olemmeko aktiivisia toimijoita vai sivustakatsojia.
On tärkeää ymmärtää, että monet muutokset tapahtuvat joka tapauksessa. Väestö ikääntyy, osaajista kilpaillaan ja kuntatalouden paine kasvaa. Näitä emme voi estää, mutta voimme päättää, miten niihin reagoimme.
Keskeinen kysymys onkin tämä: tunnistammeko omat vahvuutemme ja osaammeko hyödyntää niitä yhdessä? Länsi-Uusimaa ei ole yksi yhtenäinen alue, vaan joukko erilaisia kuntia, joilla jokaisella on omat erityispiirteensä – satamat, teollisuusalueet, luontoarvot, logistiset yhteydet, osaaminen ja asumisen vetovoima. Alueen todellinen kilpailukyky ei synny siitä, että kunnat kilpailevat keskenään, vaan siitä, että ne pelaavat yhteen ja täydentävät toisiaan.
Juuri yhteistyön puute on kuitenkin yksi merkittävimmistä uhkakuvista. Siksi ratkaisevaksi kysymykseksi nousee, kykeneekö alue toimimaan kokonaisuutena. Jos kunnat eivät pysty muodostamaan toimivaa kokonaisuutta, riskinä on, että valtio alkaa ohjata kehitystä ylhäältä käsin – mukaan lukien mahdollisuus valtion määräämiin kuntaliitoksiin ja rakennepaketteihin, jotka eivät välttämättä huomioi alueen omia vahvuuksia tai paikallista identiteettiä. Samalla yksittäisen kunnan omavaraisuus ja kyky päättää omista palveluistaan voi heikentyä, jos taloudelliset ja demografiset paineet kasautuvat liiaksi. Yhteistyö ei siis ole vain tapa vahvistaa kilpailukykyä, vaan myös keino säilyttää alueen oma päätösvalta ja varmistaa, että Länsi-Uudenmaan kehitys tapahtuu alueen omista lähtökohdista, ei ulkoisten pakkojen ohjaamana.
Tulevaisuuden menestyjät ovat niitä alueita, jotka pystyvät toimimaan verkostona. Yritykset, investoinnit ja osaajat eivät katso kuntarajoja, ne katsovat kokonaisuutta: saavutettavuutta, työmarkkina-aluetta, palveluita ja toimintaympäristön ennakoitavuutta. Siksi yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole kohteliaisuutta vaan strateginen välttämättömyys.
Rakennammeko siis Länsi-Uudestamaasta alueen, joka mahdollistaa kasvun, investoinnit ja uudet työpaikat, vai alueen, joka sopeutuu muiden tekemien päätösten seurauksiin? Ero syntyy siitä, uskallammeko tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat alueen elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Aktiivinen ote tarkoittaa kaavoituksen sujuvuutta, toimivaa infrastruktuuria, yritysmyönteistä ilmapiiriä ja kuntien välistä strategista työnjakoa. Passiivinen ote johtaa helposti tilanteeseen, jossa kunnan rooli kapenee pelkkään peruspalvelujen ylläpitoon ja talouden tasapainottamiseen.
Valinta ei kuitenkaan ole kasvu vastaan ympäristö tai kehitys vastaan elämänlaatu. Todellinen valinta on suunnittelemattoman kehityksen ja hallitun kehityksen välillä. Rohkeus ei tarkoita riskien sivuuttamista, vaan niiden tunnistamista ja hallintaa yhdessä.
Länsi-Uudellamaalla on poikkeukselliset lähtökohdat onnistua: sijainti, logistiset yhteydet, osaava väestö, luonto ja tilaa kasvaa. Yksikään näistä vahvuuksista ei muutu hyvinvoinniksi ilman pitkäjänteistä kehitystä tukevia päätöksiä. Ensisijaisen tärkeää on kuntien välinen luottamus ja parempaan tulevaisuuteen tähtäävä tiivis yhteistyö.
Tulevaisuus ei ole ennustus. Se on valinta.
PETTERI AHOMAA
Raaseporin kaupunginhallituksen jäsen (kok)
KIM JUNTUNEN
Siuntion kunnanhallituksen jäsen (rkp)
ANTTI HARJUOJA
Inkoon kunnanvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja (kok)
