KIRK­KO­NUM­MI

Kirk­ko­num­men Ci­ty­mar­ke­tin ta­va­ra­ta­lo­pääl­lik­kö Jen­ny Nie­me­lä on teh­nyt pa­rin­kym­me­nen vuo­den uran Kes­kol­la ke­sä­työn­te­ki­jäs­tä joh­to­teh­tä­viin - Kirk­ko­num­mel­la hän on työs­ken­nel­lyt kak­si vuot­ta. Hän on näh­nyt lä­hel­tä, mi­ten työ­e­lä­mä on muut­tu­nut ja mi­ten nyt työ­e­lä­mään tu­le­va z-su­ku­pol­vi muut­taa sekä joh­ta­mi­sen vaa­ti­muk­sia et­tä työ­yh­tei­sön pe­li­sään­tö­jä.

Jen­ny on luo­nut toi­mi­via joh­ta­mi­sen ja ar­jen käy­tän­tö­jä työ­yh­tei­söön, jot­ka vas­taa­vat eri­tyi­ses­ti nuor­ten työn­te­ki­jöi­den tar­pei­siin. KCM:ssa on otet­tu käyt­töön myös muun mu­as­sa nuo­ril­le suun­nat­tu oma pe­reh­dyt­tä­jän roo­li ja työ­paik­ka­oh­jaa­ja.

– Sel­keä ero en­ti­seen on yk­si­löl­li­sem­pi joh­ta­mi­nen ja sen yk­si­löl­li­syy­den huo­mi­oon ot­ta­mi­nen. Myös pa­laut­tee­nan­to kult­tuu­ri on muut­tu­nut, sitä pa­lau­tet­ta kai­va­taan pal­jon ai­kai­sem­paa enem­män, Jen­ny to­te­aa ja ker­too myy­jä­kes­kus­te­lui­den näyt­täy­ty­vän täs­sä toi­mi­vim­mil­ta.

– En­nen käy­tiin ker­ran vuo­des­sa lo­mak­kei­den täy­tön ohes­sa ke­hi­tys­kes­kus­te­lu­ja tun­ti pari ja sii­nä oli kaik­ki mitä oman esi­hen­ki­lön kans­sa ju­tel­tiin. Nyt esi­hen­ki­lön ta­paa­mi­nen on sään­nöl­lis­tä joka kuu­kau­si, esi­hen­ki­löt ta­paa­vat myy­jiä myy­jä­kes­kus­te­luis­sa ja sii­hen pääl­le on tie­ten­kin myös ke­hi­tys­kes­kus­te­lut.

– Nyt me tie­de­tään mi­ten mei­dän nuo­ret voi­vat kun on va­rat­tu se het­ki ai­kaa puo­lin ja toi­sin kat­soa mis­sä men­nään ja mitä toi­vo­muk­sia ja haa­vei­ta nuo­rel­la on, se luo nä­kö­kul­maa meil­le tu­le­vai­suu­den suh­teen.

– Nuo­ret osaa­vat hie­nos­ti sa­not­taa mitä he ha­lu­a­vat. Eh­kä hie­man vart­tu­neem­man su­ku­pol­ven kans­sa on vä­hän sel­lais­ta ”et­tei mi­nua täs­sä tar­vit­se kii­tel­lä” ja ol­laan tyy­ty­väi­siä kun toi­nen ei sano kos­kaan mi­tään. Ja nuo­rem­mat suo­ras­taan ja­no­a­vat sitä pa­lau­tet­ta, Jen­ny hy­myi­lee.

– Vas­ta­pai­no­na on se, et­tei me uu­vu­te­ta ke­tään sil­lä työ­taa­kal­la. Sii­nä mei­dän pi­tää ol­la he­reil­lä kun tul­laan työ­e­lä­mään eri­lai­ses­ta läh­tö­koh­das­ta. En­nen on tul­tu sii­hen yh­teen paik­kaan ja aja­tel­tu, et­tä ol­laan sii­nä elä­kei­kään as­ti. Sii­nä maa­il­ma muut­tuu, nuor­ten odo­tuk­set ovat eri­lai­sia.

20- vuotias Nelli perehdyttäjänä

Ci­ty­mar­ke­tin Kes­kon pe­reh­dyt­tä­jä­nä toi­mii 20-vuo­ti­as Nel­li Hors­ma, joka val­mis­tui yli­op­pi­laak­si vii­me vuon­na.

– Hain alun­pe­rin tän­ne ke­sä­töi­hin kun olin lu­ku­lo­mal­la ja sain­kin va­ki­tui­sen pai­kan. Ja kun en pääs­syt toi­vo­maa­ni kou­luun niin tääl­lä olen edel­leen, ker­too Nel­li iloi­ses­ti hy­myil­len.

– En ol­lut tätä en­nen mis­sään kau­pas­sa töis­sä, jo­ten mi­nul­la ei ol­lut mi­tään odo­tuk­sia. Tämä ava­si asi­a­kas­pal­ve­lu­työs­tä ihan uu­den puo­len - mi­ten koh­taat ih­mi­siä. Mi­nul­le tuo erit­täin pal­jon iloa kun pal­ve­len asi­a­kas­ta ja hä­nel­le tu­lee hyvä mie­li hy­mys­tä ja kuu­lu­mis­ten ky­sy­mi­ses­tä. Jos vaan oli­si ai­kaa niin ru­pat­te­li­sin hei­dän kans­saan pit­kät to­vit. Toki vä­lil­lä on huo­no­ja päi­viä ja vai­kei­ta asi­ak­kai­ta, mut­ta suu­rin osa on ai­van iha­nia ja se te­kee täs­tä työs­tä sel­lais­ta, et­tä tätä oi­ke­as­ti ha­lu­aa teh­dä. Li­säk­si tääl­tä saa erit­täin hy­viä ys­tä­viä, joka on oi­kein hyvä, sil­lä he­hän par­hai­ten ym­mär­tä­vät tä­män am­ma­tin luon­teen.

Nel­lin po­si­tii­vi­nen ja iloi­nen asen­ne lai­tet­tiin mer­kil­le myös työ­nan­ta­jan ta­hol­ta.

– Se oli sel­lai­nen asia, joka me näh­tiin heti kun tu­lit tän­ne. Sinä olit niin iloi­se­na ja hy­vän­tuu­li­se­na, et­tä oli­sit saa­nut min­kä ta­han­sa vir­heen an­teek­si siel­lä kas­sal­la en­sim­mäi­si­nä päi­vi­nä. Ja me ru­vet­tiin miet­ti­mään, et­tä jos­pa se on­kin juu­ri sitä mitä mei­dän kan­nat­taa al­kaa pe­reh­dyt­tää eteen­päin. Sitä asen­net­ta ja iloa, eh­kä myös ko­ke­muk­sia niis­tä vai­keis­ta ja tyh­mis­tä päi­vis­tä, Jen­ny Nie­me­lä to­te­aa.

Pian Nel­liä ky­syt­tiin­kin pe­reh­dyt­tä­jäk­si, työ­hön jos­sa hän saa opet­taa uu­sil­le Kes­kon työn­te­ki­jöil­le pait­si tek­ni­set hie­nou­det, myös po­si­tii­vi­sen asen­teen voi­man.

– Tek­ni­sen puo­len ai­na op­pii sitä työ­tä te­ke­mäl­lä, mut­ta se mitä pi­tää har­joi­tel­la ja on tä­män ju­tun ydin on se mi­ten koh­taat ja koh­te­let asi­ak­kai­ta. Mi­ten pal­ve­let asi­ak­kaat ja mi­ten ote­taan tie­tyn­lai­set asi­ak­kaat huo­mi­oon kun ih­mi­set­kin ovat kaik­ki eri­lai­sia. Tär­kein­tä on, et­tä muis­tat ai­na ter­veh­tiä asi­a­kas­ta, hy­myi­let ja olet po­si­tii­vi­nen, ki­teyt­tää Nel­li pe­reh­dyt­tä­jän pe­ri­aat­teen­sa.

– Kun ta­loon tu­lee uu­si hen­ki­lö, niin lä­hie­si­hen­ki­lö pe­reh­dyt­tää tie­tyt osi­ot, ta­lon yh­tei­set käy­tän­nöt ja mei­dän pe­rus­toi­min­ta­ta­vat. Kas­sa­o­saa­mi­seen kun toi­vo­taan tart­tu­van sitä asen­net­ta mu­kaan niin Nel­li ot­taa ”kai­na­loon” ja opet­taa sen kas­sa­työn po­si­tii­vi­sel­la men­ta­li­tee­til­la. Hy­vän­tuu­li­suus vä­lit­tyy sii­tä. On lupa har­joi­tel­la, ei tar­vit­se osa­ta heti kaik­kea, muis­tut­taa Jen­ny

– Kyl­lä se läh­tee sii­tä, et­tä asi­ak­kai­den ilah­dut­ta­mi­nen on sel­lais­ta, joka tuot­taa it­sel­le iloa - tun­tee ole­van­sa oi­ke­as­sa pai­kas­sa töis­sä, Nel­li miet­tii.

– Vas­ta­pai­no­na meil­lä on töis­sä ihan kai­ke­ni­käi­siä, se on myös mie­len­kiin­tois­ta mi­ten eri ikäi­set kas­vat­ta­vat toi­si­aan. Van­hat kon­ka­rit­kin voi­vat sa­noa tun­te­van­sa it­sen­sä niin nuo­rik­si täs­sä seu­ras­sa. It­ses­tä­ni on iha­naa, et­tä sii­tä on kai­kil­le iloa kun on eri ikäi­siä ih­mi­siä tääl­lä töis­sä, Jen­ny iloit­see.

Ci­ty­mar­ke­tin Kes­kon ta­va­ra­ta­lo­puo­lel­la on noin 40 ja kaup­pi­as­ve­toi­sel­la puo­lel­la kol­mi­sen­kym­men­tä työn­te­ki­jää, jois­ta nuo­ria Z su­ku­pol­veen eli 1998-2010- lu­vul­la syn­ty­nei­siin kuu­luu mo­lem­mil­la noin puo­let.

– Meil­lä on yh­tei­set tau­ko­ti­lat ja tie­dän, et­tä hen­ki­lö­kun­nas­sa on usei­ta, jot­ka viet­tä­vät pal­jon ai­kaa yh­des­sä myös va­paal­la. Koko kau­pan hen­ki on hyvä kun tun­nem­me toi­sem­me, kiit­te­lee Jen­ny Nie­me­lä.

SATU HOLM­LUND