SDP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila ja varapuheenjohtajat Aino Laine ja Sini Felipe.
Jussi Salo
LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
SDP: Kädenjälkemme näkyy hyvinvointialueen uudessa strategiassaLÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Poliittiset ryhmät pääsivät sopuun Länsi-Uudenmaan strategiasta. SD-ryhmän ansiosta strategia vahvistaa myös henkilöstön hyvinvointia, lasten ja nuorten palveluita, yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa sekä alueen vetovoimaa työnantajana.
Jokaiselle omalääkäri ja jatkuvuutta hoitoon
Keskeinen muutostavoite strategiassa on omalääkärimallin määrätietoinen vahvistaminen. Alueella tavoitellaan omalääkäriä jokaiselle asukkaalle valtuustokauden loppuun mennessä.
Kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään kehittämällä ammatinharjoittajamallia ja terveysaseman omalääkärimallia rinnakkain. SD-ryhmälle tärkeä tavoite on parantaa hoidon jatkuvuutta omalääkäri-omahoitaja -työparien avulla, jotta asukkaat voivat asioida tulevaisuudessa tutun hoitajan ja lääkärin vastaanotolla.
Olemme iloisia, että omalääkärimallin kehittämiseen on sitouduttu laajasti yli puoluerajojen.
Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen ratkaisevassa asemassa
Hyvinvointialue tunnistaa henkilöstön merkityksen. Hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö on kriittinen menestystekijä. Jokaiselle työntekijälle kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja osallistua toiminnan kehittämiseen. Lisäksi kehitetään koulutuspolkuja erilaisiin tarpeisiin, mukaan lukien ammatillisen kielitaidon tukeminen.
Työpaikoilla yhteiset tavoitteet määritellään yhdessä henkilöstön kanssa.
-Meille on tärkeää, että strategiassa tunnistetaan henkilöstön merkitys toimintojen kehittämisessä ja arjen sujumisessa työpaikoilla, sanoo aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila.
Lasten ja nuorten palveluja vahvistetaan
Valtuustokaudella opiskeluhuollon palveluja uudistetaan yhdessä kuntien kanssa. Tiivis yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien välillä on SD-ryhmälle tärkeää, sillä se varmistaa opiskeluhuollon palveluiden saavutettavuuden, laadun ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen arjen toimintaympäristössä.
Tavoitteena on vastata lasten, nuorten ja perheiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kuntien lisäksi yhteistyö myös järjestöjen kanssa tiivistyy
Tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden resilienssiä. Tämä tarkoittaa, että heitä tuetaan arjen haasteissa ja vaikeissa tilanteissa. Näin kyky pärjätä vahvistuu.
- Hyvä ja tiivis yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa varmistaa, että lapset, nuoret ja perheet saavat riittävästi apua ja turvaa. Ajoissa tarjottu tuki on ratkaisevan tärkeää, ja yhteistyön avulla varmistamme, että kaikki pääsevät helposti avun piiriin, sanoo aluevaltuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Aino Laine.
Kotiin vietävät teknologiaratkaisut tukevat vanhusten arkea
Hyvinvointialue hyödyntää kotiin vietävää teknologiaa, jonka avulla voi seurata esimerkiksi liikkumista, oven avaamista tai kodin turvallisuutta. Teknologiset ratkaisut täydentävät, eivät korvaa, kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia ja tukevat asiakkaiden turvallista arkea.
Myös teknologian hyödyntäminen on tärkeä osa palvelujen kehittämistä, mutta kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia se ei saa korvata, korostaa aluevaltuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Sini Felipe.
Työn houkuttelevuutta ja rekrytointia kehitetään
Hyvinvointialue kehittää työn houkuttelevuutta ja ratkoo rekrytointihaasteita koko alueella. Käyttöön otetaan kannustimia, jotka tukevat tuottavuutta, vaikuttavuutta, hoidon laatua ja palvelujen jatkuvuutta.
Hyvinvointialueen uusi strategia etenee seuraavaksi aluehallituksen kautta aluevaltuuston käsittelyyn. Strategiasta päätetään 7.10. aluevaltuuston kokouksessa. Strategia ohjaa palvelujen kehittämisen lisäksi ensi vuoden budjetin laadintaa.
