Jussi Salo
LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Vihdoinkin myös panostuksia asukkaiden hyvinvointiin hyvinvointialueellammeLänsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUSin talousarvioneuvottelut ovat nyt päättyneet. Viime vuosina olemme saaneet jatkuvasti lukea, kuinka alueellamme ja HUSissa joudutaan sopeuttamaan taloutta. Nyt tilanne näyttää kuitenkin hieman paremmalta, ja ensi vuonna voimme tehdä myös tiettyjä panostuksia.
Ensi vuonna hyvinvointialueellamme tehdään yli 10 miljoonan euron panostus omalääkärimallin edistämiseen. Itse uskon omalääkärimallin toimivuuteen, koska hoidon jatkuvuus tuottaa sekä tehokkuutta että turvallisuuden tunnetta. Mielestäni on tärkeää kehittää myös julkista, virkapohjaista omalääkärimallia, ei ainoastaan yrittäjyyteen perustuvaa ammatinharjoittajamallia.
Hyvinvointialueen budjetissa ovat mukana muun muassa ikäneuvolapilotti, lisäresurssit oppilashuoltoon sekä rintasyöpäseulonnan järjestämisen periaatteiden uudistaminen. Mielestäni on ollut virhe siirtyä keskitettyyn malliin, jossa esimerkiksi Kirkkonummelta täytyy matkustaa Lohjalle tarkastusta varten. On syytä palata aiempaan käytäntöön, jossa liikkuvat palvelut mahdollistivat seulontoihin osallistumisen usealla paikkakunnalla.
RKP:n esityksestä saimme myös poistettua kotihoitoon suunnitellut säästöt, joiden toivottiin syntyvän digitalisaation avulla. On toki ymmärrettävää, että digitaalisia palveluita lisätään, mutta se ei saa tapahtua pakonomaisesti. Jatkuva digitalisaatio herättää monessa ikäihmisessä turvattomuutta. Meidän on huolehdittava siitä, että kasvokkain tapahtuvia asiakaskontakteja on jatkossakin.
Siuntion terveysaseman uudisrakennushanke löytyy talousarviosta ensi vuodelle, mikä on hyvä asia. Suunnitelmakaudella mainitaan myös Inkoon lähiterveysaseman kunnostaminen. Kiinteistöpuolella toivoisin, että voisimme lisätä erilaisten senioriasumisen muotojen tarjontaa. Väestö ikääntyy, ja esimerkiksi Kirkkonummelle tarvittaisiin mielestäni lisää paikkoja.
HUSissa talous näyttää myös kääntyvän parempaan suuntaan. Olen kiitollinen siitä, että HUSin talousarviokäsittelyssä pystyimme lisäämään tavoitteen ensihoidon riittävyyden tarkistamisesta alueellamme. Mielestäni tarvitsemme lisää ensihoitoyksiköitä, ja esimerkiksi Inkoon 24/7-ambulanssin palauttaminen olisi perusteltua. HUSin talousarviossa linjattiin myös Raaseporin sairaalan palvelusuunnitelman laatimisesta, ja tavoitteeksi asetettiin mielenterveysambulanssin pilottihanke.
Vaikka meidän alueellamme tilanne näyttää valoisammalta, monien muiden hyvinvointialueiden tilanne on heikko. Mielestäni voimme jo todeta, ettei sote-uudistus osunut aivan oikeaan. Rahoitusmallia tulisi tarkistaa ja samalla arvioida, syntyikö hallintoa liikaa. Pahinta koko sote-uudistuksessa oli se, että ihminen ei ollut keskiössä.
Siksi esitänkin, että jo ensi vuonna aloittaisimme nykyisen sote-mallin laajemman tarkastelun. Jatkuvat säästöuutiset rapauttavat luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon. Suomalaiset maksavat korkeita veroja, joten on täysin kohtuullista vaatia, että peruspalvelut toimivat. Siksi sote-järjestelmän korjaamista tulisi kiirehtiä.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, r.
Aluevaltuustoryhmän pj ja
HUS-yhtymähallituksen jäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue,
Inkoo
