Uk­rai­nan sota on koh­del­lut Eu­roo­pan mai­ta hy­vin eri ta­voin. Usein kes­kus­te­lus­sa tois­te­taan, et­tä suu­rem­pia ta­lou­del­li­sia me­ne­tyk­siä ovat ko­ke­neet Bal­ti­an maat tai Sak­sa, kos­ka ener­gi­ak­rii­si oli niis­sä sy­vin. Tämä pi­tää paik­kan­sa osit­tain, mut­ta sa­mal­la unoh­tuu, et­tä Suo­mi on kär­si­nyt so­das­ta laa­jas­ti ja pit­kä­vai­kut­tei­ses­ti – mut­ta eri reit­te­jä pit­kin.

Fin­nai­rin Aa­sia-stra­te­gia mu­re­ni Ve­nä­jän il­ma­ti­lan sul­keu­dut­tua. Hel­sin­ki-Van­taan len­to­ken­tän ym­pä­ris­tös­tä ka­to­si tu­han­sia työ­paik­ko­ja tran­sit-lii­ken­teen hii­vut­tua. Itä-Suo­men mat­kai­lu ja ra­ja­kaup­pa ovat lä­hes py­säh­ty­neet. Suo­ma­lai­set yri­tyk­set – eri­tyi­ses­ti For­tum, No­ki­an Ren­kaat, Stora En­so ja Kes­ko – ovat jou­tu­neet ve­täy­ty­mään Ve­nä­jäl­tä ja myy­mään mil­jar­dien eu­ro­jen omai­suuk­sia ali­hin­taan tai me­net­tä­neet ne ko­ko­naan.

Tämä ei näy yh­tä sel­väs­ti BKT-lu­vuis­sa kuin ener­gi­an hin­nan nou­su Kes­ki-Eu­roo­pas­sa, mut­ta vai­ku­tus kan­sal­lis­va­ral­li­suu­teen ja yk­sit­täis­ten alu­ei­den työl­li­syy­teen on poik­keuk­sel­li­sen suu­ri.

Ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na Eu­roo­pan uni­o­nis­sa ja­et­tiin sa­to­jen mil­jar­dien eu­ro­jen el­py­mis­ra­hoi­tus­ta en­nen kaik­kea Ete­lä-Eu­roo­pan mail­le. Sa­mal­la moni näis­tä mais­ta on edel­leen ha­lu­ton pa­nos­ta­maan puo­lus­tuk­seen tai tu­ke­maan Uk­rai­naa sa­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa kuin Poh­jois- ja Itä-Eu­roo­pan maat.

Nyt oli­si koh­tuul­lis­ta, et­tä EU tun­nus­tai­si myös Uk­rai­nan so­dan epä­sym­met­ri­set vai­ku­tuk­set ja loi­si me­ka­nis­min nii­den mai­den tu­ek­si, jot­ka ovat me­net­tä­neet omai­suut­ta, stra­te­gi­sia elin­kei­no­ja ja tur­val­li­suus­po­liit­tis­ta pus­ku­ria. So­li­daa­ri­suus ei voi tar­koit­taa vain Ete­lä-Eu­roo­pan el­vyt­tä­mis­tä, vaan myös Suo­men, Vi­ron ja mui­den ra­ja­mai­den tu­ke­mis­ta. Suo­mi on juu­ri nos­ta­nut mil­jar­din eu­ron lai­nan Eu­roo­pan yh­teis­vel­ka­ra­has­tos­ta puo­lus­tus­han­kin­to­ja var­ten. Tätä voi­tai­siin tu­kea al­hai­sem­mal­la lai­na­ko­rol­la tai an­taa an­teek­si osa täs­tä lai­na­pää­o­mas­ta.

Li­säk­si Suo­men val­ti­o­joh­don tu­li­si ajaa tätä ta­voi­tet­ta pon­te­vam­min. Suo­men ei tar­vit­se tyy­tyä mak­sa­jan roo­liin ja toi­voa, et­tä muut ym­mär­tä­vät ti­lan­teem­me. Jos em­me it­se pidä ään­tä, ku­kaan muu ei tee sitä puo­les­tam­me.

Eu­roop­pa­lai­nen tur­val­li­suus on yh­tei­nen, ja sen kus­tan­nuk­set ovat ja­kau­tu­neet epä­ta­sai­ses­ti. Sen pi­täi­si nä­kyä myös EU:n pää­tök­sis­sä.

TIMO KAL­LIO

In­koo