Hie­noa et­tä on hank­kein he­rät­ty tä­hän pal­ve­lu­sa­su­mi­sen tar­pee­seen! Ha­lu­ai­sin nos­taa esil­le nä­kö­kul­man, joka uu­pui kir­joi­tuk­ses­tan­ne.

Kir­joi­tuk­ses­san­ne to­de­taan: ”Hank­keen paik­kaa et­si­tään par­hail­laan, sen tu­lee ol­la kes­kei­sel­lä pai­kal­la, hy­väs­sä asui­nym­pä­ris­tös­sä hy­vien pal­ve­lui­den ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien lä­hei­syy­des­sä.”

Mi­hin jäi luon­to­yh­teys? Osal­lis­tuin hil­jat­tain In­koo-Siun­ti­on ym­pä­ris­töyh­dis­tys Ry:n Siun­ti­on kult­tuu­ri­mai­se­mat -ta­pah­tu­maan, jos­sa Uu­den­maan lii­tos­ta Ei­ja Hasu piti esi­tyk­sen. Kes­kus­te­luun nou­si mai­se­man mer­ki­tys­tä mie­len­ter­vey­del­le, hy­vin­voin­nil­le ja kun­tou­tu­mi­sel­le.

Luon­to­yh­teys – mie­lel­lään jo­kai­ses­ta huo­neen ik­ku­nas­ta, oli­si täl­lai­ses­sa ra­ken­nuk­ses­sa ää­ret­tö­män tär­keä. Lait­tai­sin sen eh­dot­to­mas­ti tuon si­jain­ti­lu­et­te­lon kär­keen.

Ny­ky­ään ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta pal­ve­lua tar­vit­se­vat ikäih­mi­set ovat usein jo niin huo­no­kun­toi­sia, et­tä "kes­kei­nen si­jain­ti, pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­ne” jää­vät heil­le tois­si­jai­sik­si. Toki oli­si hie­noa, jos pa­laam­me 20 vuo­den ta­kai­siin ai­koi­hin, jol­loin pal­ve­lu­ta­lois­sa asui vir­kei­tä van­huk­sia, jot­ka liik­kui­vat it­se­näi­ses­ti ja osal­lis­tui­vat yh­teis­ruo­kai­lui­hin sekä päi­vä­toi­min­toi­hin. Sil­loin saa­vu­tet­ta­vuus nou­see kes­ki­öön.

Muis­tu­tan vie­lä, et­tä Siun­ti­os­sa hy­vin­voin­ti­a­lue sul­ki hil­jat­tain toi­mi­van ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen pal­ve­lu­sa­su­mi­syk­si­kön. Jos hank­keen pe­rus­te­lu­na on "Kirk­ko­num­mel­le erit­täin tär­keä, kos­ka ikäih­mis­ten mää­rä kas­vaa siel­lä mer­kit­tä­väs­ti”, niin en­tä Siun­ti­on, In­koon ja mui­den Län­si-Uu­den­maan pien­ten kun­tien ikäih­mi­set?

Yh­teys van­haan asuin­paik­kaan on elin­tär­keä, jot­ta myös lä­heis­ten vie­rai­lut su­ju­vat yh­tä luon­te­vas­ti kuin ko­to­na asu­es­sa. Sik­si si­jain­nin tu­li­si en­nen kaik­kea ol­la omas­sa kun­nas­sa, jos­sa asu­kas on saat­ta­nut asua koko ikän­sä tai ai­na­kin pit­kään.

Toi­von, et­tä nämä nä­kö­kul­mat – luon­to, tut­tu ym­pä­ris­tö ja lä­hei­syys – ote­taan va­ka­vas­ti mu­kaan suun­nit­te­luun. Ne mer­kit­se­vät ikäih­mi­sil­le usein pal­jon enem­män kuin moni ym­mär­tää.

SUVI LIND­HOLM

Kun­nan­val­tuu­tet­tu

Siun­tio

Am­mat­ti­na lap­sen etu – myös van­huk­set sy­dä­mes­sä­ni!