Polarisaatiota tarvitaan: ”Kun some jakaa – miten rakennamme keskustelua?”

IN­KOO

So­si­aa­li­nen me­dia on muut­ta­nut ta­paam­me kes­kus­tel­la voi­mak­kaas­ti. Kah­ti­a­ja­ko ja vas­tak­kai­na­set­te­lu ko­ros­tu­vat, kun kes­kus­te­lu siir­tyy yhä enem­män di­gi­taa­li­siin ym­pä­ris­töi­hin. Po­la­ri­saa­ti­on taus­tal­la ei kui­ten­kaan ole en­si­si­jai­ses­ti tek­no­lo­gia, vaan in­hi­mil­li­nen tar­ve kuu­lua jouk­koon.

– Ih­mi­sel­lä on vah­va tar­ve tul­la hy­väk­sy­tyk­si omas­sa ryh­mäs­sään, ja ryh­mäs­sä nä­ke­myk­set hel­pos­ti vah­vis­tu­vat, tii­vis­tää pro­fes­so­ri Ke­vin Dur­r­heim.

Dur­r­heim pu­hui In­koon kult­tuu­ri­au­las­sa jär­jes­te­tys­sä asu­ka­sil­las­sa ”Kun some ja­kaa – mi­ten ra­ken­nam­me kes­kus­te­lua?”. Ti­lai­suu­den jär­jes­ti­vät In­koon kun­ta ja It­la, It­se­näi­syy­den juh­la­vuo­den las­ten­sää­tiö.

Jo­han­nes­bur­gin yli­o­pis­ton psy­ko­lo­gi­an pro­fes­so­ri­na ja Hel­sin­gin yli­o­pis­ton vie­rai­le­va­na pro­fes­so­ri­na työs­ken­te­le­vän Dur­r­hei­min tut­ki­mus­ta on muo­van­nut kas­vu apart­hei­din ai­kai­ses­sa Ete­lä-Af­ri­kas­sa. Hän tar­kas­te­lee työs­sään so­si­aa­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta, ryh­mä­dy­na­miik­kaa, po­la­ri­saa­ti­o­ta ja yh­teis­kun­nal­lis­ta muu­tos­ta.

Some ei yksin selitä vastak­kai­na­set­telua

Po­la­ri­saa­ti­on kas­vua se­li­te­tään usein al­go­rit­meil­la, jot­ka oh­jaa­vat käyt­tä­jiä sa­man­kal­tai­sen si­säl­lön pa­riin. Ne ei­vät ole neut­raa­le­ja, mut­ta ei­vät myös­kään yk­sin se­li­tä il­mi­ö­tä.

– Sa­mat me­ka­nis­mit vai­kut­ta­vat sekä ver­kos­sa et­tä kas­vok­kain. Kyse on en­nen kaik­kea in­hi­mil­li­ses­tä ta­vas­ta toi­mia ryh­mis­sä, Dur­r­heim ko­ros­taa.

Il­lan toi­nen pu­hu­ja, in­koo­lai­nen po­la­ri­saa­ti­o­tut­ki­ja Da­niel Ka­wec­ki, nos­taa esiin so­si­aa­li­sen me­di­an kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin ra­joit­teet.

– So­si­aa­li­nen me­dia on ää­rim­mäi­sen huo­no paik­ka käy­dä vai­kei­ta kes­kus­te­lu­ja. Ly­hy­et vies­tit il­man kas­vok­kais­ta koh­taa­mis­ta vie­vät pois suu­ren osan in­hi­mil­li­ses­tä vies­tin­näs­tä, ja vää­ri­nym­mär­rys­ten ris­ki kas­vaa, Ka­wec­ki to­te­aa.

Hä­nen tut­ki­muk­sis­saan ko­ros­tuu ris­ti­rii­ta: sa­maan ai­kaan kun po­la­ri­saa­tio ko­e­taan voi­mak­kaa­na ver­kos­sa, ar­jes­sa ih­mi­set kes­kus­te­le­vat su­ju­vas­ti eri ta­voin ajat­te­le­vien ys­tä­vien ja tut­ta­vien kans­sa.

Polarisaatio kuuluu demokratiaan

Ka­wec­ki muis­tut­taa, et­tä po­la­ri­saa­tio ei ole pel­käs­tään kiel­tei­nen il­miö.

– Eri­ä­vät nä­ke­myk­set ovat de­mok­ra­ti­an vält­tä­mä­tön osa. Il­man nii­tä ei syn­ny vaih­to­eh­to­ja tai ai­toa kes­kus­te­lua.

Val­ta­kun­nal­li­ses­sa po­li­tii­kas­sa etäi­syys päät­tä­jien ja kan­sa­lais­ten vä­lil­lä on usein suu­ri, mikä ko­ros­taa ide­o­lo­gi­sia ja­ko­lin­jo­ja. Kun­ta­ta­sol­la ti­lan­ne on toi­sen­lai­nen.

– Pai­kal­lis­po­li­tii­kas­sa ko­ros­tu­vat yh­teis­työ ja komp­ro­mis­sit. Ih­mi­set tun­te­vat toi­sen­sa, ja rat­kai­su­ja ha­e­taan yh­des­sä, Ka­wec­ki ku­vaa.

Inkoossa kohdataan kasvokkain

In­koon asu­ka­sil­ta 20.5.2026 ko­ko­si yh­teen noin 30 kun­ta­lais­ta ja li­säk­si ti­lai­suu­teen oli mah­dol­lis­ta osal­lis­tua te­am­sin vä­li­tyk­sel­lä. Ti­lai­suu­des­ta on jul­kais­tu tal­len­ne In­koon kun­nan Fa­ce­book-si­vul­la. Kes­kus­te­lus­sa kä­si­tel­tiin muun mu­as­sa pai­kal­lis­ta po­liit­tis­ta il­ma­pii­riä, nuor­ten ko­ke­muk­sia so­mes­ta ja van­hem­muu­den haas­tei­ta di­gi­a­jas­sa.

Pa­nee­liin osal­lis­tui­vat tut­ki­joi­den li­säk­si In­koon Pus­ka­ra­dio -ryh­män yl­lä­pi­tä­jä Ben­ny Uh­le­nius, kun­nan­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ro­bert Lemst­röm, vies­tin­tä- ja elin­voi­ma­pääl­lik­kö Mi­ka­el Wack­lin, nuo­ri­so­val­tuus­ton edus­ta­ja Ras­mus Las­san­der sekä so­si­aa­li­työn­te­ki­jä ja van­hem­pi Ma­ria Iso­a­ho. Kes­kus­te­lua juon­si It­lan Lau­ra Yli­ru­ka.

Uh­le­nius muis­tut­ti, et­tä some ei an­na ai­na oi­ke­aa ku­vaa to­del­li­suu­des­ta.

– In­koo ei ole ja­kau­tu­nut kah­teen lei­riin. Ei so­mes­sa ei­kä ar­jes­sa.

Wack­li­nin mu­kaan vuo­ro­vai­ku­tuk­seen kan­nat­taa kiin­nit­tää tie­toi­ses­ti huo­mi­o­ta.

– Jo se, et­tä malt­taa het­ken en­nen vas­taa­mis­ta, pa­ran­taa kes­kus­te­lun sä­vyä.

Nuoret paineessa – nopeasti mielipide

Nuor­ten nä­kö­kul­mas­ta so­si­aa­li­nen me­dia luo uu­den­lai­sia pai­nei­ta.

– Tun­tuu vai­ke­al­ta, kun mo­ni­mut­kai­sis­ta asi­ois­ta pi­täi­si muo­dos­taa no­pe­as­ti sel­keä mie­li­pi­de, jon­ka ta­ka­na py­syy, ker­too Las­san­der.

So­si­aa­li­nen me­dia tar­jo­aa nuo­ril­le myös yh­tei­söl­li­syyt­tä, mut­ta var­jo­puo­le­na ovat kiu­saa­mi­nen ja konf­lik­ti­herk­kyys. Ver­kos­sa al­ka­vat ris­ti­rii­dat jat­ku­vat usein kas­vok­kain.

– Van­hem­pien ja opet­ta­jien on tär­keä ol­la avoi­mia kuun­te­le­maan, mitä lap­sil­le ver­kos­sa ta­pah­tuu. Olen­nais­ta on, et­tä lap­set ja nuo­ret pys­ty­vät ja us­kal­ta­vat kes­kus­tel­la ko­to­na ja kou­lus­sa koh­taa­mas­taan si­säl­lös­tä, jot­ta van­hem­mat voi­vat tu­kea hei­tä sil­loin, kun vas­taan tu­lee jo­tain epä­miel­lyt­tä­vää, Iso­a­ho jat­kaa.

Tämä ko­ros­taa kas­vok­kais­ten koh­taa­mis­ten mer­ki­tys­tä. Kas­vok­kain käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa pys­ty­tään kor­jaa­maan käy­tös­tä ja pyy­tä­mään an­teek­si.

– Konf­lik­te­ja täy­tyy koh­da­ta myös kas­vo­tus­ten. Si­ten nii­tä voi­daan rat­kais­ta, Dur­r­heim pai­not­taa.

Yhteisöllisyys vastavoimana

Kes­kus­te­lus­sa nou­si esiin, et­tä va­hin­gol­li­sen po­la­ri­saa­ti­on vas­ta­pai­no­na toi­mii yh­tei­söl­li­syys.

– Pien­ten paik­ka­kun­tien vah­vuus on tut­tuus. Ar­jes­sa koh­da­taan jat­ku­vas­ti, ja kan­ne­taan vas­tuu­ta yh­tei­ses­tä kun­nas­ta, Lemst­röm to­te­aa.

It­se asi­as­sa ky­sy­mys ei ole sii­tä, voi­ko po­la­ri­saa­ti­o­ta vält­tää, vaan sii­tä, mi­ten sen kans­sa ele­tään. So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa käy­tä­vän kes­kus­te­lun huo­nois­ta vai­ku­tuk­sis­ta tie­de­tään pal­jon ja eri­tyi­ses­ti las­ten ja nuor­ten osal­ta on tut­ki­muk­sin to­dis­tet­tu yh­teys so­si­aa­li­sen me­di­an käyt­tä­mi­sen ja mie­len­ter­vey­den on­gel­mien jyr­kän kas­vun vä­lil­lä. Lääk­keek­si on eh­do­tet­tu muun mu­as­sa some-kiel­toa lap­sil­le.

Dur­r­heim ei pidä kiel­tä­mis­tä oi­ke­a­na ta­va­ta ede­tä, kos­ka kiel­tä­mi­nen ei pois­ta on­gel­maa ei­kä kiel­tä­mi­sel­lä pys­ty­tä suo­jaa­maan lap­sia riit­tä­väs­ti. Tär­ke­äm­pää on ke­hit­tää so­si­aa­lis­ta me­di­aa. Alus­to­jen yl­lä­pi­tä­jil­lä on vas­tuu nii­den ke­hit­tä­mi­ses­tä. Al­go­rit­mien syöt­tei­tä pi­tää tut­kia li­sää, ja so­me­ka­na­vil­la pi­tää seu­ra­ta, mitä ih­mi­set kir­joit­ta­va sekä pois­taa asi­a­ton tai louk­kaa­va si­säl­tö.

In­koos­sa suo­sit­tua Fa­ce­boo­kin pus­ka­ra­di­on yl­lä­pi­toa teh­dään tii­mi­nä. Tii­mi pois­taa si­vus­tol­ta vi­ha­pu­het­ta. Uh­le­nius sa­noo, et­tä kun si­vus­toa val­vo­taan, käyt­tä­jät op­pi­vat it­se­kin kes­kus­te­le­maan asi­al­li­sem­min ja il­ma­pii­ri py­syy avoi­mem­pa­na.