Jussi Salo
PORKKALAN PETTERI
Kaavakapinaa Jorvaksessa
Jorvaksen alueen kaavaratkaisuja on haettu runsaan parin vuosikymmenen ajan. Ensin yritettiin koko alueen detaljikaavaa. Kun se ei johtanut mihinkään hanke jaettiin kahteen osaan ja viime vuosina sitä on yritetty viedä eteenpäin kahtena kaavana Pohjois- Jorvaksen ja Länsi- Jorvaksen eli Kvisin kaavana. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat vaihtuneet useaan otteeseen ja monenlaisia kinkereitä on pidetty asukkaille ja maanomistajille.
Molemmat asemakaavat mahdollistavat liki tuhannen uuden asukkaan sijoittumisen alueille, jolla nykyisin on noin 600 asukasta . Tähän pyritään luomalla uusia rakennuspaikkoja ja korottamalla rakennusoikeuksia. Olemassa oleville tonteille osoitettaisiin lisää rakennuspaikkoja. Kunnan omistama palanen pohjoisosassa pilkottaisiin pientalotonteiksi jolloin Keskusmetsä pienenisi entisestään.
Kunnan tarkoituksena on kaataa kaavoituksen mukanaan tuomia kustannuksia myös kyläläisten niskaan. Summat voivat tilakohtaisesti nousta kuusinumeroisiin lukuihin.
Kaavoituksen myötä merkittävää hyötyä saaville kiinteistöille määrätään maankäyttömaksu, jonka suuruuden poliitikot päättävät. Kunta perustelee maksuja sillä, että se maksaa teiden, vesijohtojen, viemäreiden ja muun kunnallistekniikan rakentamisen.
Kaavoittaja katsoo, että kiinteistö voi suorittaa maankäyttömaksut myymällä uusia saamiaan kaavatontteja. Kiinteistömarkkinoiden ollessa liki täysin lepotilassa tonttien kaupaksi saaminen on vaikeaa. Tonttien arvonnousua ei ole tapahtunut ja hinnat ovat tulleet reippaasti alas menneistä vuosista.
Vaikka kiinteistölle ei määrättäisi maankäyttömaksua omistajan kukkaro kevenee. Kaava-alueella rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero on noin kolminkertainen normaaliin verrattuna. Korotettu kiinteistövero on kunnalle helppo keino hankkia lisää tuloja.
Jorvaksessa on yli 50 vuotta vanhaa rakennuskantaa, joka usein on korjaustarpeessa. Omistajat odottavat, että remontit voisi tehdä uuden kaavan tuomilla myyntituloilla. Jos kiinteistökauppa ei käy remonttirahat on saatava jostain muualta. Remontit jäävät ehkä tekemättä.
Jorvaksen alueen nykyiset asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä kylän liikenneväyliin ja muuhun kunnallistekniikkaan. Kaikki eivät himoitse uusia rakennuspaikkoja ja korkeammat kiinteistöverot tuntuvat perusteettomilta.
Jorvaksen kaavoitukseen liittyvät lausuntokierrokset ja yleisötilaisuudet vuosikymmenien varrella ovat osoittaneet, että näkemykset kylän kehittämissuunnitelmista menevät kovasti ristiin. Maaseutu- ja puutarhamainen ilme saa paljon kannatusta, mutta on myös niitä, jotka haluaisivat tiheämpää rakentamista.
Jorvaksen asukkaiden koulutustaso on korkea, on arkkitehtejä, lakimiehiä ja diplomi-insinöörejä, ym, joille vaikutuskanavat ovat tuttuja. Heillä on taitoa ja muutenkin hyvät valmiudet vaikuttaa asioihin. Kun on nähty, että Jorvaksessa mielipiteet ovat usein kovin kaukana toisistaan, on todennäköistä, että valituksia lähtee hallintotuomioistuimiin. Vahvojen kaavojen aikaansaaminen siirtyy taas kauemmaksi tulevaisuuteen.
PORKKALAN PETTERI
On liki 50 vuotta Kirkkonummella asunut vaikuttaja, joka käsittelee kolumneissaan Kirkkonummen ja Läntisen Uudenmaan ajankohtaisia aiheita
