JARNO Limnell. Kuva: Kimmo Falck
Jussi Salo
LIMNELL
Turvallinen Kirkkonummi rakennetaan arjessa – muuttunut turvallisuustilanne näkyy myös kunnissa
Kun puhumme Suomen turvallisuudesta, keskustelu kääntyy ymmärrettävästi Venäjän hyökkäyssotaan, Natoon ja oman puolustuskykymme vahvistamiseen. Nämä ovat turvallisuutemme kovaa ydintä. Samalla on tärkeää muistaa, että turvallisuus ratkaistaan myös paljon lähempänä meitä – kunnissa, kodeissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Turvallinen Kirkkonummi tarkoittaa toimivaa sähkö- ja vesihuoltoa, turvallisia kouluja ja koulumatkoja, toimivia tietoliikenneyhteyksiä, riittävää pelastusvalmiutta sekä kykyä auttaa ihmisiä erilaisissa häiriötilanteissa. Turvallisuutta on myös se, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, ja että omalla asuinalueella voi liikkua luottavaisin mielin.
Turvallisuusympäristömme on viime vuosina muuttunut tavalla, joka näkyy yhä selvemmin myös kuntien tehtävissä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Euroopassa on nähty kyberhyökkäyksiä, sabotaasia ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistunutta häirintää. Itämerellä satelliittipaikannuksen häiriöt ovat lisääntyneet ja samalla droonien nopea teknologinen kehitys on tuonut uusia turvallisuuskysymyksiä myös kauas varsinaisilta taistelukentiltä.
Muutos on tärkeä ymmärtää. Aiemmin moni turvallisuuskysymys nähtiin ensisijaisesti puolustusvoimien, poliisin tai muiden turvallisuusviranomaisten vastuuna. Nyt meidän on katsottava turvallisuutta laajemmin. Moderni yhteiskunta on riippuvainen sähköstä, tietoliikenteestä, digitaalisista palveluista, logistiikasta ja toimivista toimitusketjuista. Häiriö yhdessä järjestelmässä voi nopeasti vaikuttaa moneen muuhun.
Siksi kuntien varautumisella on entistä suurempi merkitys. Kirkkonummellakin on tärkeää kysyä käytännönläheisesti, miten yhteiskunnan tärkeät palvelut jatkuvat esimerkiksi pitkäkestoisen sähkökatkon aikana. Miten toimitaan, jos tietoliikenneyhteydet häiriintyvät? Miten kuntalaisille välitetään nopeasti oikeaa ja luotettavaa tietoa? Miten erityistä apua tarvitsevat ihmiset tavoitetaan? Entä miten kunnan, hyvinvointialueen, pelastuslaitoksen, poliisin, yritysten ja järjestöjen yhteistyö toimii silloin, kun tilanne vaatii nopeita ratkaisuja?
Näihin kysymyksiin on oltava vastauksia ennen kuin häiriö tapahtuu. Hyvä varautuminen ei ole suunnitelmia mapissa, vaan harjoittelua, selkeitä vastuita ja kykyä toimia myös paineen alla. Juuri tässä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on vahva: viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset muodostavat yhdessä yhteiskunnan kriisinkestävyyden.
Myös pelastustoimen toimintakyky on osa tätä kokonaisuutta. Kasvavalla Uudellamaalla palveluiden ja turvallisuusinfrastruktuurin on pysyttävä väestönkehityksen mukana. Kirkkonummen kaltaisessa kunnassa on huomioitava niin kasvavat taajamat, liikenneyhteydet kuin laaja maantieteellinen alue. Avun on saavuttava riittävän nopeasti riippumatta siitä, missä päin kuntaa ihminen asuu.
Varautumisessa myös jokaisella meistä on oma tehtävämme. Suomessa kotitalouksille suositellaan valmiutta selvitä vähintään 72 tuntia erilaisessa häiriötilanteessa. Kotona kannattaa olla vettä ja ruokaa muutamaksi päiväksi, välttämättömät lääkkeet sekä mahdollisuus saada tietoa ja pitää puhelin toimintakykyisenä myös sähkökatkon aikana. Kyse ei ole pelottelusta tai siitä, että pitäisi odottaa pahinta. Kyse on järkevästä ennakoinnista – aivan kuten palovaroittimesta, vakuutuksesta tai turvavyöstä.
Samalla turvallisuus on paljon muutakin kuin varautumista vakaviin kriiseihin. Ihmiselle turvallisuus muodostuu ennen kaikkea arjessa. Turvallinen koulumatka, hyvin hoidettu ympäristö, nuorten mahdollisuus harrastaa, ikäihmisten turvallinen liikkuminen ja tunne siitä, että omalla asuinalueella uskalletaan olla ja liikkua, ovat kaikki osa turvallista kuntaa. Myös syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen on turvallisuustyötä. Paras turvallisuusongelma on sellainen, jonka syntyminen pystytään ehkäisemään ennalta.
Uudenmaan näkökulmasta turvallisuuden merkitys korostuu entisestään. Maakuntamme on Suomen väestön, talouden, logistiikan, datan ja suuren osan kriittisestä infrastruktuurista keskittymä. Uudenmaan toimintakyky erilaisissa häiriötilanteissa on siksi koko Suomen asia. Maakunnan kasvua suunniteltaessa turvallisuus ja kriisinkestävyys on nähtävä yhä selvemmin investointeina tulevaisuuteen. Kasvun mukana tarvitaan asuntojen ja työpaikkojen lisäksi toimivia väyliä, energiaa, tietoliikenneyhteyksiä sekä riittäviä turvallisuuspalveluja.
Kaikkea turvallisuutta ei kuitenkaan rakenneta rahalla, teknologialla tai uusilla järjestelmillä. Yksi Suomen tärkeimmistä turvallisuusvoimavaroista on edelleen luottamus. Luottamus naapuriin, viranomaisiin ja siihen, että vaikeassakin tilanteessa yhteiskunta toimii eikä ketään jätetä yksin. Tätä pääomaa meidän kannattaa vaalia erityisesti aikana, jolloin yhteiskunnallista vastakkainasettelua pyritään myös ulkopuolelta tarkoituksellisesti lisäämään.
Turvallinen Kirkkonummi ei tarkoita kuntaa, jossa mitään ikävää ei koskaan tapahdu. Sellaista lupausta kukaan ei voi antaa. Turvallinen Kirkkonummi on kunta, joka ennakoi, varautuu ja pystyy toimimaan silloin, kun sitä tarvitaan. Se on myös yhteisö, jossa ihmiset tuntevat vastuuta paitsi omasta myös toistensa turvallisuudesta.
Suomen turvallisuus rakennetaan vahvalla maanpuolustuksella ja kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta yhtä lailla toimintakykyisillä kunnilla ja turvallisella arjella. Lopulta turvallisuus alkaa hyvin läheltä: omasta kodista, naapurustosta ja kotikunnasta.
JARNO LIMNELL
Kansanedustaja, sotatieteiden dosentti
