FRANTSI-LANKIA
Turvaverkot heikkenevät ja kansalaisyhteiskunta rapistuu
Maan hallitus on leikannut sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-rahoituksen puoleen vuoden 2024 tasoon nähden. Valtion budjetista STEA-avustusten osuus on ollut 0,3%, joten valtiontalous ei tällä tasapainotu. Sen sijaan äkkiväärä leikkaus on inhimillisesti katsoen julmaa ja taloudellisesti lyhytnäköistä. Tämä ei näytä hallituspuolueita hetkauttavan.
Muutos järjestökentässä on historiallisen suuri ja vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Avustusten puolittuessa moni kansalaisjärjestö joutuu irtisanomaan työntekijänsä. Irtisanominen uhkaa noin 2500 työntekijää. Tältä osin verotulot siis jäävät saamatta ja vuosikymmenten aikana hankittu erityisosaaminen ja asiantuntijuus katoavat. Tuen tarve ei sen sijaan leikkausten seurauksena häviä mihinkään.
Järjestöjen alasajosta kärsivät eniten haavoittuvimmat. Kustannustehokkaan varhaisen ja matalan kynnyksen tuen häviäminen siirtää palvelukysyntää enenevässä määrin jo säästöpaineiden alla oleville hyvinvointialueille, vaikka niillä ei ole resursseja vastata kysynnän kasvuun. Kun varhaista tukea ei saa, kasvaa kalliimpien hoitojen ja palveluiden kysyntä ja sen myötä yhteiskunnan kustannukset. Euron ”säästö” aiheuttaa myöhemmin viiden euron kustannukset mm. erikoissairaanhoidossa. Yhden hallituspuolueen hehkuttama ns. ”järjestörälssin” karsiminen on silmänlumetta, tosiasiassa se tarkoittaa yhteiskuntamme ideologista turvaverkkojen ja kansalaisyhteiskunnan heikentämistä.
Hyvinvointialueella tulee tästä huolimatta kehittää alueellista järjestöyhteistyötä. Systemaattisesti toteutettuna se tuo meille merkittäviä hyötyjä vahvistaen edullisinta matalan kynnyksen tukea ja apua. Paikalliset järjestöt tavoittavat alueen asukkaat arjessa ja tuovat hyvinvointialueelle kustannustehokasta lisäresurssia. Samalla järjestöjen osaaminen ja tieto erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä tarpeineen auttaa palveluiden kohdentamisessa.
Nämä OrpoPurran hallituksen massiiviset järjestöleikkaukset iskevät kipeästi moniin haavoittuviin ja tukea tarvitseviin ryhmiin kuten mielenterveysongelmista kärsiviin, syrjäytymisvaarassa oleviin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja ikääntyneisiin sekä lapsiperheisiin. Äkkiväärä säästö muuttuu vuosien saatossa julkisen talouden lisämenoiksi raskaampien hoitojen ja tukitoimien lisääntyessä. Hallitus jättää nyt perinnön, mikä kuormittaa yhteiskuntaa monin tavoin vuosikymmeniä eteenpäin. Se tietää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia lisää.
MARJUT FRANTSI-LANKIA
Kunnan ja aluevaltuutettu (kesk)
