Kuva: Christina Salonius
Jussi Salo
WICKSTRÖM
Datakeskuksista sekä sähkön ja polttoaineiden hinnasta
Syyskuussa Google ilmoitti investoivansa Suomeen 13 miljardia euroa. Tavoitteena on rakentaa lähitulevaisuudessa datakeskuksia usealle paikkakunnalle. Investointien arvioidaan tuovan Suomeen noin 7 000 uutta työpaikkaa datakeskusten valmistuttua.
Uutinen on monella tapaa hieno ja antaa meille kaikille toivoa siitä, että Suomen taloudessa ollaan menossa kohti parempaa. Datakeskukset ovat osa vihreää siirtymää ja laajempaa teknologista murrosta, jota tekoälyn kehitys vauhdittaa. Suomessa on jo 2010-luvun lopulta lähtien strategisesti edistetty tavoitetta nousta vihreän eli puhtaan siirtymän kärkimaaksi. Yksi Suomen vahvimmista kilpailutekijöistä tässä kilpailussa on puhdas ja kohtuuhintainen sähkö.
Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin osoittanut, että energia on tärkeää etenkin kriisien keskellä. Siksi energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Tämä näkyy konkreettisesti polttoaineiden hinnoissa. Polttoaineiden korkea hinta vaikuttaa kulutukseen ja lisää epävarmuutta, sillä kallis energia heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Joukkoliikenteen, ruoan, kuntien palveluiden, rakennusten lämmityksen, maatalouden ja yritysten kustannukset nousevat.
Siksi hallituksen on löydettävä keinoja vastata polttoaineiden korkeaan hintapaineeseen. Kun Suomen taloudessa näkyy nyt parempia merkkejä, tämän pitää näkyä myös suomalaisten lompakossa. Vaikka ajoneuvoveroa ja polttoaineverotusta on laskettu, suomalaiset kuluttajat eivät voi joutua maailmanpolitiikan muutosten maksumiehiksi. Meidän on samalla päästävä nopeammin eroon riippuvuudestamme Lähi-idän öljystä. Tämä korostaa myös tarvetta jatkaa aktiivista teknologista kehitystä ja sähköinfrastruktuurin vahvistamista.
Mutta takaisin datakeskuksiin. Julkisuudessa ja kansalaisten keskuudessa on noussut huoli sähkön hinnan noususta. Tämä huoli pitää ottaa vakavasti. Jos haluamme edistää vihreää siirtymää ja vähentää teollisuuden päästöjä, sen on tapahduttava sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla – siten, että ihmiset pysyvät kehityksessä mukana.
Tässä sähkön hinta nousee keskeiseen asemaan. Irlannissa koettiin muutamia vuosia sitten voimakas datakeskusbuumi, jonka yhteydessä sähkön kysyntä kasvoi nopeasti ja energiakustannuksiin kohdistui nousupaineita. Yhdysvalloissa puolestaan vastustus datakeskuksia kohtaan on lisääntynyt. Siellä huolta on herättänyt erityisesti datakeskusten kasvava sähkönkulutus ja sen mahdolliset vaikutukset tavallisten ihmisten sähkölaskuihin ja elinkustannuksiin.
Myös Suomessa sähkön ja energian hinnan tulevaisuus on otettava vakavasti. Hallitus onkin käynnistänyt useita valmisteluprosesseja, joilla selvitetään, miten sähkön riittävyys voidaan varmistaa ja miten sähkön hinnan kohtuuton nousu voidaan estää. Meillä on edessä eduskuntavaalit, joiden jälkeen uuden hallituksen on jatkettava tätä työtä. Suomessa emme saa ajautua tilanteeseen, joka esimerkiksi Irlannissa pääsi syntymään.
Esitin aiheesta kirjallisen kysymyksen jo puolitoista vuotta sitten silloiselle vastaavalle ministerille. Saamani vastaus oli selkeä: sähkön kysynnän kasvu ei saa vaikuttaa kuluttajien sähkön hintaan kohtuuttomalla tavalla.
Näin on myös tapahduttava. Muuten kritiikki uusia investointeja kohtaan voi kasvaa, mikä olisi huono asia Suomen taloudelle. Me tarvitsemme Suomeen lisää investointeja ja työpaikkoja . Toivottavasti muutaman vuoden kuluttua olemme tilanteessa, jossa useampi toimija kilpailee pääsystä Suomeen. Silloin voimme myös nykyistä tarkemmin valita, millaisiin investointeihin ja hankkeisiin maana haluamme panostaa. Se edellyttää hyvää koordinaatiota, jossa yhteistyö kuntien, valtion, viranomaisten ja yritysten välillä on tärkeää.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, RKP
Kunnanhallituksen pj., Inkoo
