Jussi Salo
WICKSTRÖM
Lääkärille pitää päästä sujuvasti ilman turhaa byrokratiaa
Hoitoon pääsy ja yhteyden saaminen julkiseen terveydenhuoltoon ovat asioita, jotka herättävät sote-keskusteluissa eniten huolta asukkaissa.
Myös meidän hyvinvointialueellamme on edelleen eroja siinä, kuinka nopeasti terveysasemalta soitetaan takaisin. Jos puhelua joutuu odottamaan pitkään, se herättää ymmärrettävästi turhautumista.
Viime viikolla eduskunnassa keskustelimme tarkastusvaliokunnan selvityksestä, joka keskittyi perusterveydenhuoltoon. Selvitys oli kattava, ja sitä varten kuultiin yli 60 asiantuntijaa.
Selvityksessä nostettiin ennen kaikkea esiin tarve vahvistaa Suomen perusterveydenhuoltoa. Yhtenä haasteena nähtiin nykyinen palvelupolku. Suomessa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle pääseminen on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna vaikeaa.
Nykyisestä, yleensä puhelimitse tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista voitaisiin tulevaisuudessa luopua nykyisessä muodossaan, jos omalääkäri- ja omahoitajamallia onnistutaan edistämään. Myös tarkastusvaliokunnan selvityksessä suositellaan tämän toimintamallin kehittämistä.
Meidän on panostettava omalääkäri- ja omahoitajamallin käyttöönottoon. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lääkärit ja hoitajat sitoutuvat työhönsä ja potilaidensa hoitoon. Lisäksi yleislääkäreitä tarvitaan nykyistä enemmän julkiselle sektorille.
Norja ja Tanska tarjoavat meille vertailukohtia. Niissä omalääkärimalli on käytössä, ja lääkärit voivat toimia myös ammatinharjoittajina. Myös meidän hyvinvointialueellamme edistetään ammatinharjoittajamallia. Näistä maista voimme hakea oppeja siihen, miten lääkärien saatavuutta ja työn tekemisen edellytyksiä voidaan parantaa. Tärkeää on huolehtia siitä, että sote-ammattilaisten työhyvinvointi ja työn käytännön järjestelyt tukevat pitkäjänteistä työskentelyä. Monissa muissa Euroopan maissa kannustetaan myös taloudellisin keinoin lääkäreitä työskentelemään harvaan asutuilla alueilla. Suomessa tällaisia kannustimia hyödynnetään vähemmän aktiivisesti.
Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella edistämme aktiivisesti omalääkäri- ja omahoitajamallin käyttöönottoa. Esimerkiksi Inkooseen on nyt saatu ensimmäinen omalääkäri. Mallia otetaan käyttöön vaiheittain, sillä tavoitteena on varmistaa, että lääkärit sitoutuvat työhönsä ja hoidon jatkuvuus toteutuu.
Tavoitteena on, että jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla on omalääkäri tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Suomessa hoitoon pääsyn polku on muodostunut moniin muihin Pohjoismaihin verrattuna tarpeettoman monimutkaiseksi. Nyt on aika uudistaa palvelupolkua niin, että lääkärin tai hoitajan vastaanotolle pääsee nykyistä nopeammin. Uskon, että samalla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä, kun hoitoon päästään ajoissa ja ongelmiin voidaan puuttua ennen niiden pahenemista. Ihmiset eivät parane jonoissa.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, r.
Aluehallituksen II vpj., Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Inkoo
