Jussi Salo
LIMNELL
Merisodankäynti muuttuu – Kirkkonummi on muutoksen ytimessä
Sodankäynnin tulevaisuutta ei rakenneta vain suurten valtioiden tutkimuslaitoksissa tai Ukrainan rintamalla. Sitä rakennetaan myös Kirkkonummella. Upinniemen Rannikkoprikaatiin perustetaan vuoden 2027 alussa miehittämättömien järjestelmien komppania. Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin sotilasorganisaation uudistuksesta: siitä, miten Suomea puolustetaan tulevina vuosina.
Porkkalan historia muistuttaa, ettei suurvaltapolitiikka ole koskaan ollut Kirkkonummella etäinen asia. Nyt kyse on ennen kaikkea siitä, miten Suomi vahvistaa turvallisuuttaan ja pitää tulevaisuutensa omissa käsissään.
Ukrainan sota on osoittanut, että suuri ja kallis sotalaiva voi joutua vaikeuksiin huomattavasti edullisempien miehittämättömien järjestelmien vuoksi. Droonit toimivat jo ilmassa, veden pinnalla ja veden alla. Ne valvovat, tiedustelevat ja vaikuttavat. Ratkaisevaa ei ole enää vain alusten lukumäärä tai aseiden kantama, vaan se, kuka havaitsee ensin ja pystyy toimimaan nopeimmin.
Itämeri ei ole Mustameri, eikä Ukrainan kokemuksia voi sellaisinaan siirtää Suomenlahdelle. Merialueemme ovat kapeita, saaristoisia ja vilkkaasti liikennöityjä. Meren alla kulkee yhteiskunnalle elintärkeitä tietoliikenne- ja energiayhteyksiä. Uuden teknologian mahdollisuudet ja riskit on ymmärrettävä juuri näissä olosuhteissa.
Venäjän toiminta tekee muutoksesta kiireellisen. Itämerellä on nähty navigointisignaalien häirintää, kriittisen infrastruktuurin vaurioita ja huolta Venäjän varjolaivastosta. Jokainen häiriö ei ole tahallinen teko, eikä perusteettomia johtopäätöksiä pidä tehdä. Silti turvallisuusviranomaisten on kyettävä selvittämään tapahtumat nopeasti ja torjumaan niin tahallista häirintää kuin vakavia onnettomuuksia.
Upinniemen uudella yksiköllä on tässä laajempi merkitys. Se kouluttaa varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilöstöä sekä osallistuu Merivoimien tehtäviin. Kirkkonummella kehitetään osaamista, jota tulevaisuuden meripuolustus tarvitsee. Uudistus osoittaa, että Suomessa on ymmärretty sodankäynnin teknologisen murroksen merkitys.
Yksi asia on silti ymmärrettävä. Uusi drooni ei itsessään ole ratkaisu. Tarvitaan kyky yhdistää sen tuottama tieto muihin sensoreihin, johtamisjärjestelmiin ja joukkojen toimintaan. Järjestelmien on kestettävä elektronista häirintää ja kyberhyökkäyksiä. Teknologian rinnalla ratkaisevat koulutus, osaaminen ja ihmisen vastuu voimankäytöstä.
Puolustuksen kehittämisessä on muutettava myös toimintatapoja. Hankinnoissa voi kulua vuosia, mutta droonien ja ohjelmistojen kehitys etenee kuukausissa. Tarvitsemme jatkuvaa kokeilua, nopeaa palautetta käyttäjiltä ja mahdollisuuden parantaa järjestelmiä ketterästi. Osa tärkeimmistä ratkaisuista syntyy pienissä teknologiayrityksissä. Niiden osaamista on hyödynnettävä nykyistä nopeammin.
Tämä on mahdollisuus myös Kirkkonummelle ja koko läntiselle Uudellemaalle. Puolustuksen, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö voi luoda työpaikkoja ja vahvistaa suomalaisen teknologian kilpailukykyä. Kirkkonummen kannattaa nähdä Upinniemi paitsi maanpuolustuksen tukikohtana myös osana laajempaa turvallisuusosaamisen verkostoa. Turvallisuusteknologiasta voi kasvaa alueelle merkittävä tulevaisuuden vahvuus.
Kirkkonummelaisille turvallisuus merkitsee kuitenkin myös aivan tavallista elämää. Asukkaiden, veneilijöiden ja yritysten on voitava luottaa viranomaisiin. Kun merellä harjoitellaan ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön, viestinnän on oltava selkeää. Sotilaallisen turvallisuuden vahvistaminen ja ihmisten turvallisuuden tunne tukevat toisiaan.
Suomen turvallisuutta ei pidä mitata vain sillä, millaista kalustoa hankimme. Tärkeämpää on, miten nopeasti opimme, kuinka hyvin viranomaiset toimivat yhdessä ja pystymmekö ylläpitämään puolustusta myös pitkässä kriisissä. Se edellyttää vahvaa kotimaista osaamista, toimivaa huoltoa ja teollisuutta sekä tiivistä yhteistyötä Nato-liittolaisten kanssa.
Kirkkonummella on tässä erityinen paikka. Upinniemessä tehtävät ratkaisut eivät yksin ratkaise Itämeren turvallisuutta, mutta ne osoittavat oikeaa suuntaa. Tulevaisuuden puolustus yhdistää suomalaisen maanpuolustustahdon, käytännön osaamisen ja uusimman teknologian.
Tämän muutoksen äärellä on syytä tuntea myös luottamusta. Suomi ei ole turvallisuuden kehityksen sivustakatsoja. Meillä on kyky oppia, uudistua ja rakentaa ratkaisuja itse. Turvallisuus ei synny siitä, että odotamme uhkien poistuvan, vaan siitä, että olemme valmiita kohtaamaan ne.
Kirkkonummella tästä saadaan vuonna 2027 hyvin konkreettinen esimerkki.
JARNO LIMNELL
Kansanedustaja, sotatieteiden dosentti
