Kuva: Christina Salonius
Jussi Salo
WICKSTRÖM
Suomen talouskasvu tarvitsee rohkeampia ratkaisuja - sama koskee seutuamme
Suomen talous on polkenut paikallaan lähes vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Vaikka tänä vuonna talouden kasvunäkymät ovat vihdoin osoittaneet pieniä piristymisen merkkejä, työllisyystilanne on edelleen huolestuttava.
On sanomattakin selvää, että epävakaa taloussuhdanne ja maailmanpoliittinen tilanne vaikuttavat poikkeuksellisen suoraan Suomeen. Olemme maantieteellisesti eräänlaisella saarella EU:n pohjoisessa nurkassa. Sekä vienti että tuonti ovat täältä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna kalliimpia. Itäraja on ymmärrettävästi suljettu, ja pohjoiset olosuhteemme tuovat omat haasteensa. Kun tähän yhdistetään suhteellisen kireä verotus, on selvää, että Suomen yritystoimintaympäristö on monella mittarilla haastava.
Eduskuntavaalit käydään ensi keväänä. Talouskeskustelun keskiössä on tällä hetkellä se, miten eri puolueet toteuttaisivat velkajarrun edellyttämät 8–11 miljardin euron sopeutustoimet. Tämä keskustelu on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi pohtia, miten saisimme talouskasvun uudelleen vauhtiin ja vahvistettua suomalaisten ostovoimaa.
Meidän on keskityttävä ennen kaikkea siihen, miten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kasvuhalut saadaan muuttumaan konkreettisiksi investoinneiksi ja uusiksi työpaikoiksi. Verotuksen tulee olla ennakoitavaa, ja yritysverotuksessa on syytä miettiä nykyistä vahvempia kasvukannustimia.
Mallia voisi ottaa Virosta, jossa yrityksen voittojen jättäminen yritykseen sen kehittämistä ja uudelleensijoittamista varten on verovapaata. Meidän pitää uskaltaa tarkastella rohkeasti ratkaisuja, joilla Suomi voisi erottua edukseen muista Euroopan maista.
Myös perintöveron poistamista ja verotuksen siirtämistä luovutusvoiton verotukseen olisi syytä tarkastella vakavasti. Ruotsi on toteuttanut perintöveron poistamisen jo aiemmin. Suomen olisi perusteltua arvioida, millaisia vaikutuksia vastaavalla uudistuksella voisi olla yritysten omistajanvaihdoksiin, investointeihin ja talouskasvuun.
Toinen merkittävä verotuksellinen haasteemme on korkea marginaaliverotus, joka kohdistuu erityisesti keskituloisiin suomalaisiin. Marginaaliverotuksen kasvua jarruttavista vaikutuksista on nostettu esiin huomioita myös valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa tulevaa vaalikautta silmällä pitäen. Työnteon ja lisäansioiden vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa.
Ostovoiman vahvistaminen edellyttää todennäköisesti myös kohdennettuja toimia. Haasteena on kuitenkin maailmanpoliittisen tilanteen nopea muuttuminen, mikä vaikeuttaa parhaiden ratkaisujen suunnittelua ja käyttöönottoa. Esimerkiksi polttoaineiden hintojen vaihtelu ja huoli tulevan talven korkeista energianhinnoista lisäävät epävarmuutta, jolla on vaikutuksia laajasti koko yhteiskuntaan.
Itse en kuitenkaan näe tietulleja oikeana keinona liikenteen kasvavien kustannusten rahoittamiseen. Meidän tulee kehittää joukkoliikennettä, mutta samalla huolehtia maaseutualueiden ja haja-asutusalueiden mahdollisuuksista elää ja toimia. Monilla alueilla auto ei ole ylellisyys vaan välttämättömyys. Erityisen vaikeasti perusteltavia olisivat tietullit, joiden tuotot ohjattaisiin Helsingin sisäisen infrastruktuurin kehittämiseen, vaikka maksurasitus kohdistuisi myös laajemmin Uudenmaan autoilijoihin.
Myös Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo sekä lähiseutumme tarvitsevat lisää työpaikkoja ja investointeja. Tässä aktiivinen kaavoitus, myönteinen yritysilmapiiri, alueen tunnettuuden ja vetovoiman vahvistaminen sekä sujuvat lupaprosessit ovat avainasemassa. Vuoropuhelu paikallisten kanssa on kuitenkin tärkeää, jotta sosiaalinen hyväksyttävyys toteutuu sekä ympäristöarviot huomioidaan lain vaatimalla tavalla.
Myös kantatie 51:n kehittäminen ja rantaradan toimivuus ovat alueemme elinvoiman kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tällä hallituskaudella valtio on osoittanut rahoitusta viiteen kantatie 51:n liittymien parantamiskohteeseen. Tämä on tärkeä askel alueemme liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Toivottavasti myönteinen kehitys saa jatkoa myös seuraavalla hallituskaudella.
Uusimaa kasvaa tulevaisuudessa, ja yritysten sijoittumisessa pääkaupunkiseudun ulkopuoliset alueet kilpailevat yhä enemmän investoinneista ja työpaikoista. Tässä kilpailussa myös seutumme on pystyttävä tarjoamaan houkutteleva vaihtoehto. Toivon, että uusi Västra-yhteistyö auttaa vahvistamaan alueemme vetovoimaa ja yhteistyötä yli kuntarajojen.
Matkailuakaan emme saa unohtaa. Uskon, että Kirkkonummella ja lähialueillamme on matkailun saralla vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Luonto, meri, kulttuuri ja paikalliset palvelut tarjoavat mahdollisuuksia, joita voisimme hyödyntää nykyistä paremmin.
Suomen talouden haasteisiin ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua. Tarvitsemme vastuullista talouspolitiikkaa, mutta sen rinnalle ennen kaikkea kasvua tukevia päätöksiä, investointeja ja rohkeutta uudistaa rakenteita. Sama pätee myös omaan seutuumme: työpaikat, investoinnit ja elinvoima eivät synny itsestään, vaan ne vaativat aktiivisia tekoja ja pitkäjänteistä työtä.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, r.
Kunnanhallituksen pj.
Inkoo
