Jussi Salo
LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Perusterveydenhuolto ja hoitoon pääsy tulee asettaa sote-politiikan keskiöön
Se asia, josta saan ylivoimaisesti eniten palautetta hyvinvointialueemme sote-palveluista, liittyy hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa. Toki meillä on haasteita päästä esimerkiksi tekonivelkirurgisiin leikkauksiin HUSin alueella, mutta jos haluamme lisätä sote-palveluiden vaikuttavuutta, tulee meidän keskittyä juuri perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
Valtakunnallisesti olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa keskustelleet paljon perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Omalääkärimallin edistäminen on nähty hyvänä ratkaisuna, sillä nykyisessä sote-järjestelmässämme on paljon tehottomuutta turhan byrokratian sekä jatkuvasti vaihtuvien lääkäri–potilas-kohtaamisten vuoksi.
Lääkärille pääsyä pidetään monen suomalaisen näkökulmasta haastavana. Julkisella puolella käytössä oleva hoidontarpeen arviointi on verrattain poikkeuksellinen järjestely esimerkiksi yksityisiin vastaanottoihin nähden, joissa sitä ei ole. Monessa muussakaan maassa vastaavaa mallia ei käytetä. Mielestäni tätä perusterveydenhuollon palveluketjua on syytä tarkastella kahdesta näkökulmasta: asiakkaan ja henkilöstön. Olen saanut henkilöstöltä palautetta siitä, että palvelupolkua voitaisiin tehdä sujuvammaksi ja hoitajien osaamista hyödyntää nykyistä paremmin.
Me Länsi-Uudellamaalla haluamme määrätietoisesti edistää omalääkärimallin käyttöönottoa, ja se tuo samalla mahdollisuuden uudistaa perusterveydenhuollon palvelupolkua. Koko toimintamallin onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että saamme lääkärit sitoutumaan hyvinvointialueelle pidemmäksi aikaa. Omalääkärimalli ei toteudu, jos lääkärien vaihtuvuus pysyy suurena. Siksi henkilöstön näkemysten kuuleminen on todella tärkeää.
Näen myös, että lähipalvelut ovat tärkeä osa toimivaa perusterveydenhuoltoa. Aluehallitus tulee näillä näkymin tekemään päätöksen Siuntion sote-keskuksesta kesäkuussa. Inkoossa lähiterveysasemamuutos toteutettiin huhtikuussa, ja odotan itse kiinnostuneena palautetta siitä, miten ensimmäiset viikot ovat sujuneet. Palautetta olen saanut erityisesti takaisinsoittojärjestelmään liittyen, mutta haasteet voivat osittain liittyä myös uuden potilastietojärjestelmän käyttöönottoon. Näen, että takaisinsoiton toimivuuteen tulee alueellamme edelleen kiinnittää huomiota, sillä erot eri terveysasemien välillä ovat yhä suuria.
Yksi valtakunnallinen haaste perusterveydenhuollon vahvistamisessa liittyy nykyiseen sote-rahoitusmalliin. Se ei sellaisenaan kannusta riittävästi ennaltaehkäisyyn panostamiseen. Ensimmäisten vuosien kokemusten perusteella voidaan todeta, ettei perusterveydenhuolto ole kehittynyt toivotulla tavalla. Itse näen tärkeimpänä tavoitteena sen, että ihminen saa asiansa hoidettua perusterveydenhuollossa viikon sisällä siitä, kun avun tarve on syntynyt. Uskon, että tähän voidaan päästä. Se edellyttää kuitenkin rahoituksen nykyistä vahvempaa kohdentamista ennaltaehkäisyyn sekä palvelupolkujen kehittämistä ja kaikki alkaa siitä, että takaisinsoitto toimii.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja (r.)
RKP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Inkoo
