Porkkalan palautuksesta 70 vuotta

Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja-alue Porkkalassa vuonna 1953. Kuva: UA Saarinen, Museovirasto, JOKA, UA Saarisen kokoelma.

Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­li­nen raja-alue Pork­ka­las­sa vuon­na 1953. Kuva: UA Saa­ri­nen, Mu­se­o­vi­ras­to, JOKA, UA Saa­ri­sen ko­ko­el­ma.

Pork­ka­lan vuok­ra-alu­ee­seen kuu­lui huo­mat­ta­va osa Kirk­ko­num­mea, koko De­ger­byn alue, mel­kein puo­let Siun­ti­os­ta ja run­saas­ti saa­ris­toa Upin­nie­men ja Pork­ka­lan­nie­men alu­eil­ta.

Alue vuok­rat­tiin Neu­vos­to­lii­tol­le 50 vuo­dek­si osa­na rau­han­so­pi­mus­ta 19.9.1944. Vuok­ra­tul­la alu­eel­la asu­neil­le an­net­tiin mää­räys eva­kuo­i­da alue 29.9.1944 men­nes­sä. Tämä tar­koit­ti, et­tä Pork­ka­lan asuk­kail­la oli kym­me­nen päi­vää ai­kaa pa­ka­ta koko omai­suu­ten­sa ja jät­tää ko­tin­sa taak­sen­sa. Alu­eel­ta eva­kuo­i­tiin rei­lut 7 200 asu­kas­ta, jot­ka kor­vat­tiin neu­vos­to­lii­ton toi­mes­ta noin 20 000 so­ti­laal­la ja 10 000 si­vii­liä.

Neuvostoliittolaisia sotilaita Kirkkonummen asemalla.

Neu­vos­to­liit­to­lai­sia so­ti­lai­ta Kirk­ko­num­men ase­mal­la.

Neu­vos­to­liit­to­lai­set asut­ti­vat ja mie­hit­ti­vät Pork­ka­lan alu­et­ta noin 12- vuot­ta, kun­nes he suun­ni­tel­tua ai­kai­sem­min pa­laut­ti­vat ky­sei­sen vuok­ra-alu­een ta­kai­sin Suo­mel­le. Alu­eel­la elä­neet noin 30 000 neu­vos­to­liit­to­lais­ta läh­ti­vät Pork­ka­las­ta 26.1.1956.

Porkkalan palautussopimuksen allekirjoitus Neuvostoliiton suurlähetystössä Helsingissä 26.1.1956. Pöydän päästä vasemmalta ulkoasiainministeri Johannes Virolainen, pääministeri Urho Kekkonen, Neuvostoliiton suurlähettiläs Viktor Lebedev, varapääministeri Mihail Pervuhin ja Suomen presidentti J. K. Paasikivi. Kuva: UA Saarinen, Museovirasto, JOKA, UA Saarisen kokoelma.

Pork­ka­lan pa­lau­tus­so­pi­muk­sen al­le­kir­joi­tus Neu­vos­to­lii­ton suur­lä­he­tys­tös­sä Hel­sin­gis­sä 26.1.1956. Pöy­dän pääs­tä va­sem­mal­ta ul­ko­a­si­ain­mi­nis­te­ri Jo­han­nes Vi­ro­lai­nen, pää­mi­nis­te­ri Ur­ho Kek­ko­nen, Neu­vos­to­lii­ton suur­lä­het­ti­läs Vik­tor Le­be­dev, va­ra­pää­mi­nis­te­ri Mi­hail Per­vu­hin ja Suo­men pre­si­dent­ti J. K. Paa­si­ki­vi. Kuva: UA Saa­ri­nen, Mu­se­o­vi­ras­to, JOKA, UA Saa­ri­sen ko­ko­el­ma.

Neuvostoliittolaiset lähtevät Porkkalasta tammikuussa 1956. Kuva: UA Saarinen, Museovirasto, JOKA, UA Saarisen kokoelma.

Neu­vos­to­liit­to­lai­set läh­te­vät Pork­ka­las­ta tam­mi­kuus­sa 1956. Kuva: UA Saa­ri­nen, Mu­se­o­vi­ras­to, JOKA, UA Saa­ri­sen ko­ko­el­ma.

Porkkalan alueen komendantti kenraali Sergei Kabanov lähdössä Porkkalasta viimeisellä neuvostoliittolaisella junalla 26.1.1956. Kuva: UA Saarinen, Museovirasto, JOKA, UA Saarisen kokoelma.

Pork­ka­lan alu­een ko­men­dant­ti ken­raa­li Ser­gei Ka­ba­nov läh­dös­sä Pork­ka­las­ta vii­mei­sel­lä neu­vos­to­liit­to­lai­sel­la ju­nal­la 26.1.1956. Kuva: UA Saa­ri­nen, Mu­se­o­vi­ras­to, JOKA, UA Saa­ri­sen ko­ko­el­ma.

Ränsistynyt rakennus Porkkalassa 19.9.1956. Kuva: Hugo Sundström, JOKA, Hufvudstadsbladet.

Rän­sis­ty­nyt ra­ken­nus Pork­ka­las­sa 19.9.1956. Kuva: Hugo Sundst­röm, JOKA, Huf­vuds­tadsb­la­det.

Raja avataan Rådskilassa Tähtelässä 26.1.1956. Kuva: Bror Brandt.

Raja ava­taan Råds­ki­las­sa Täh­te­läs­sä 26.1.1956. Kuva: Bror Brandt.

Miinanraivausta Porkkalassa alueen palautuksen jälkeen 12.5.1956. Kuva: Bror Brandt, museovirasto, JOKA, Västra Nyland.

Mii­nan­rai­vaus­ta Pork­ka­las­sa alu­een pa­lau­tuk­sen jäl­keen 12.5.1956. Kuva: Bror Brandt, mu­se­o­vi­ras­to, JOKA, Väst­ra Ny­land.

Päivöläntie Inkoossa oli erittäin huonossa kunnossa kun alueen asukkaat pääsivät takaisin kotikonnuilleen.

Päi­vö­län­tie In­koos­sa oli erit­täin huo­nos­sa kun­nos­sa kun alu­een asuk­kaat pää­si­vät ta­kai­sin ko­ti­kon­nuil­leen.

Ennen Porkkalaan paluuta asukkaat pääsivät rokotettaviksi tohtori Langin ja sairaanhoitaja Eris Malmströmin luo.

En­nen Pork­ka­laan pa­luu­ta asuk­kaat pää­si­vät ro­ko­tet­ta­vik­si toh­to­ri Lan­gin ja sai­raan­hoi­ta­ja Eris Malmst­rö­min luo.

Porkkalan aluetta talvella siivonneille hiihtopartion miehille jaettiin tupakkaa Båtvikissa 4.2.1956. Kuva: Bror Brandt, Museovirasto, JOKA, Västra Nyland.

Pork­ka­lan alu­et­ta tal­vel­la sii­von­neil­le hiih­to­par­ti­on mie­hil­le ja­et­tiin tu­pak­kaa Båt­vi­kis­sa 4.2.1956. Kuva: Bror Brandt, Mu­se­o­vi­ras­to, JOKA, Väst­ra Ny­land.

– Tuolla mutkan takana on Sjundbyn kartanolinna, osoittaa Anita Haxberg sauvallaan Torvald Enbergille, Viktor Wikstrandille ja Erik Svartströmille Siuntion aseman maantieylikulun luona. Kuva: Bror Brandt, 4.2.1956.

– Tuol­la mut­kan ta­ka­na on Sjund­byn kar­ta­no­lin­na, osoit­taa Ani­ta Hax­berg sau­val­laan Tor­vald En­ber­gil­le, Vik­tor Wikst­ran­dil­le ja Erik Svartst­rö­mil­le Siun­ti­on ase­man maan­tie­y­li­ku­lun luo­na. Kuva: Bror Brandt, 4.2.1956.

Degerbyläiset aloittivat kaatuneiden hautojen kunnostamisen välittömästi vuonna 1956. Haudat olivat kunnossa jo seuraavana vuonna. Itse hautausmaalta löytyi vain kolme hautakiveä. Kuva: Bror Brandt.

De­ger­by­läi­set aloit­ti­vat kaa­tu­nei­den hau­to­jen kun­nos­ta­mi­sen vä­lit­tö­mäs­ti vuon­na 1956. Hau­dat oli­vat kun­nos­sa jo seu­raa­va­na vuon­na. It­se hau­taus­maal­ta löy­tyi vain kol­me hau­ta­ki­veä. Kuva: Bror Brandt.

Presidentti Kekkonen kunnioitti läsnäolollaan Degerbyn kirkon jälleenvihkimistä 27. huhtikuuta 1958. Kuva: Bror Brandt.

Pre­si­dent­ti Kek­ko­nen kun­ni­oit­ti läs­nä­o­lol­laan De­ger­byn kir­kon jäl­leen­vih­ki­mis­tä 27. huh­ti­kuu­ta 1958. Kuva: Bror Brandt.

Ensimmäiset hautajaiset Kirkkonummen kirkossa 5.2.56 Porkkalan alueen palauttamisen jälkeen.

En­sim­mäi­set hau­ta­jai­set Kirk­ko­num­men kir­kos­sa 5.2.56 Pork­ka­lan alu­een pa­laut­ta­mi­sen jäl­keen.

Kirkkonummen aseman kunniaportin eteen pysäköitiin poliisiauto estämään lehtimiehiä ja muita asiattomia oleskelemasta asema-alueella tammikuussa 1956. Kuva: Bror Brandt.

Kirk­ko­num­men ase­man kun­ni­a­por­tin eteen py­sä­köi­tiin po­lii­si­au­to es­tä­mään leh­ti­mie­hiä ja mui­ta asi­at­to­mia oles­ke­le­mas­ta ase­ma-alu­eel­la tam­mi­kuus­sa 1956. Kuva: Bror Brandt.