Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Porkkalan Petteri: 107 Pientaloa ja 350 vuokra- asuntoa odottavat asukkaitaMonet kuntavaalien ehdokkaat vaativat vaaliohjelmissaan, että asuntorakentamisen kaavoitusta tulisi lisätä ja nopeuttaa Kirkkonummella. Uudet asukkaat toisivat kuntaan lisää verotuloja ja hyvinvointia. Päättäjien tulisi kuitenkin ymmärtää, että uudet kaavat vain mahdollistavat rakentamista, mutta ne eivät välttämättä tuo uusia asukkaita. Tarvitaan jotain muuta miksi Kirkkonummi olisi houkutteleva asuinkunta.
Kiinteistönvälittäjät verkossa kertovat, että tällä hetkellä Kirkkonummella on myynnissä 107 pientaloa ja tontteja 57 kappaletta. Vuokra-asuntoja on tarjolla noin 350. Kunta on myymässä tai vuokraamassa 21 omakotitonttia omatoimiseen rakentamiseen Juhlakallion ja Tolsanmäen alueella kuntakeskuksen itäpuolella. Lähikuukaudet kertovat kuinka haluttuja kunnan tontit ovat. Jos on haluja muuttaa Kirkkonummelle talo, rakennuspaikka tai vuokra-asunto kyllä löytyy.
Miksi muuttaa Kirkkonummelle? Omakotirakentaminen oli kunnassa vilkkaimmillaan 1970-1990-luvuilla jolloin laajat kaava-alueet - Ravals, Kantvik, Heikkilä, Kuusala, Laajakallio ja Veikkola jne. rakentuivat. Kunnan väkiluku kasvoi huikealla vauhdilla. Tulijat olivat pääasiassa aktiivi-iässä olevia nuoria verovoimaisia perheitä. Pulpettien paikat eivät tuntuneet koskaan riittävän. Päiväkotien seinät pullistelivat.
Monelle painavin syy muuttaa tänne oli raha. Kirkkonummelta sai kodin edullisemmin kuin Espoosta tai Helsingistä. Täältä sai suuremman tontin ja vapaa luonto oli monasti aivan kotioven äärellä. Muita houkuttimia ei juuri ollut. Yli 60 prosenttia kunnassa asuvista kävi töissä muualla ja toimiva raideyhteys tarjosi joustavan joukkoliikenteen.
2000-luvun puolella pientalojen rakentaminen on ollut vähäisempää. Painopiste rakentamisessa on ollut kerrostaloissa ja erityisesti pienten asuntojen osuus on noussut korkeaksi. Tolsan ja Masalan ilme on muuttunut kerrostalovaltaiseksi. Kasvanut maahanmuuttajien määrä on tuonut katukuvaan uutta pirteyttä.
Kotikylälläni kuten monilla muillakin alueilla 1970-1990-luvulla nousseet pientalot ovat viime vuosina vaihtaneet omistajaa. Useiden kohdalla myyntiajat ovat muodostuneet hyvin pitkiksi. Vilkkaan rakentamisen vuosien aikana nousseet talot ovat tulleet 30-40 vuoden ikään jolloin edessä on kovia remontteja.
Rakentamisen maailma on muuttunut perin pohjin muutamassa vuosikymmenessä. Suora sähkölämmitys oli ennen pientalon vaivaton ja edullisin lämmitysmuoto, joka useimmin valittiin. Nyt ostajan löytäminen tuollaiselle talolle on haastavaa. Lämmitysmuodon vaihtaminen on suuri investointi.
Ei ole kenenkään etu, että pientalo seisoo pitkään ilman asukasta hoitamattomana. Koko ympäristön viihtyisyys ja vetovoima laskee.
Yhtä tärkeää kuin uusien kaavojen tekeminen olisi kunnalle vanhojen pientalojen kunnon kohentaminen. Kunnan rakennusviranomaisen kannattaisi pohtia keinoja tällaisten omakotiasukkaiden auttamiseksi ja tukemiseksi, ei puhuta vain rahasta ja neuvontaa sekä opastusta tarvitaan. Vanhempi omakotitalo on tänä päivänä selvästi edullisempi kuin uuden rakentaminen ja sellaisen hankkiminen olisi nimenomaan lapsiperheelle mieluisa vaihtoehto.
PORKKALAN PETTERI
Porkkalan Petteri on liki 50 vuotta Kirkkonummella asunut vaikuttaja. Hän käsittelee kolumneissaan Kirkkonummen ja läntisen Uudenmaan ajankohtaisia aiheita. Tekstejä julkaistaan noin kolmen viikon välein.