Sähkön ja onnen hinta

Kirk­ko­num­men kun­ta tä­hy­ää tu­le­vai­suu­teen, toi­vo­en kas­vua mo­nel­la alal­la. Myös Ca­ru­na-yh­ti­ön ta­voit­tei­siin kuu­luu kas­vu. Sii­hen si­säl­tyy suun­ni­tel­ma uu­des­ta 110 ki­lo­vol­tin voi­ma­joh­to­lin­jas­ta Ma­sa­las­ta Kant­vi­kiin. Yh­teen­sä noin 13 km voi­ma­joh­toa, jos­ta suu­ri osa kul­ki­si met­sään ha­ka­tus­sa 25 met­riä le­ve­äs­sä avo­hak­kuu­väy­läs­sä, jon­ka mo­lem­min puo­lin 10 met­rin le­vey­del­tä sal­lit­tai­siin vain ma­ta­laa puus­toa. Tu­lok­se­na ki­lo­met­rien pi­tuu­del­ta 45 met­riä le­veä met­sän "kä­sit­te­ly­käy­tä­vä" tu­ho­a­mas­sa sen yh­te­näis­tä kas­vus­toa.

Ca­ru­nan suun­ni­tel­mas­sa voi­ma­joh­don reit­ti kul­ki­si Ma­sa­las­ta Kehä III:n tien­vart­ta pit­kin, sit­ten Län­si­väy­län vart­ta, jat­kui­si Gil­lo­bac­kat­räs­kin ete­lä­puo­lel­la met­säi­sel­lä alu­eel­la, sit­ten Län­si­väy­lää seu­ra­ten K-rau­dal­le as­ti. Täs­tä al­kai­si itäi­nen vaih­to­eh­to, neit­seel­li­seen met­sään ha­kat­ta­va sekä mo­nen asuin­ton­tin kaut­ta kul­ke­va le­veä lin­ja, joka päät­tyi­si Kant­vi­kin Rö­nä­siin.

Län­ti­nen vaih­to­eh­to jat­kui­si K-Rau­dal­ta Län­si­väy­lää mu­ka­el­len Båt­vi­kin ris­tey­sa­lu­eel­le, mis­tä edel­leen pai­koi­tel­len eh­kä tie­tä myö­täil­len Rö­nä­siin. Myös täs­sä vaih­to­eh­dos­sa jou­dut­tai­siin kaa­ta­maan kos­ke­ma­ton­ta met­sää sekä kul­ke­maan asuin­tont­tien yli.

Tou­ko­kuus­sa 2026 voi­ma­joh­to­suun­ni­tel­mia esi­tel­tiin asu­kas­tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa, jol­loin esil­le tuli myös maa­kaa­pe­li­vaih­to­eh­to il­ma­joh­don ja sen edel­lyt­tä­män pyl­väs­vii­da­kon si­jaan. Ca­ru­nan mu­kaan maa­kaa­pe­li on kal­liim­pi vaih­to­eh­to­eh­to, il­ma­joh­to "edul­li­sem­pi". Hin­ta­ver­tai­lus­sa saa­daan ha­lut­tu­ja tu­lok­sia, jos kaik­kia osa­te­ki­jöi­tä ei ar­vo­te­ta ja ote­ta mu­kaan las­kel­miin.

Maa­kaa­pe­lin al­kuin­ves­toin­ti voi ol­la suu­rem­pi, mut­ta se ei kui­ten­kaan häi­rit­se mai­se­maa, ei ole alt­tii­na myrs­kyil­le ja tyk­ky­lu­mel­le, ei vie pel­to­pin­ta-alaa vil­je­lyl­tä ei­kä vaa­di yh­tä pal­jon huol­toa ja tar­kis­tuk­sia kuin il­ma­joh­to. Maa­kaa­pe­li ei myös­kään ai­heu­ta ym­pä­ris­töön­sä il­ma­joh­don ta­voin ter­vey­del­le hai­tal­lis­ta säh­kö- ja mag­neet­ti­kent­tää. Maa­kaa­pe­li on myös ää­ne­tön. Tek­ni­ses­ti ei myös­kään ole vai­ke­aa pai­kal­lis­taa maa­kaa­pe­liin mah­dol­li­ses­ti sat­tu­via vi­ko­ja.

Voi­ma­lin­ja joh­toi­neen ja kor­kei­ne pyl­väs­ra­ken­nel­mi­neen ai­heut­tai­si huo­mat­ta­vaa hait­taa sa­doil­le voi­ma­lin­jan lä­hei­syy­des­sä asu­vil­le, muut­tai­si koko mat­kal­taan pe­rus­teel­li­ses­ti mai­se­maa sekä li­säi­si luon­to­ka­toa met­sien pirs­tou­tu­es­sa. Muu­tok­set oli­si­vat pe­ruut­ta­mat­to­mia. Täs­sä, ku­ten mo­nes­sa asi­as­sa yleen­sä, on tär­ke­ää ot­taa huo­mi­oon kaik­ki vai­kut­ta­vat te­ki­jät ja an­taa pai­no­ar­vo myös ra­has­sa vai­ke­as­ti mi­tat­ta­vil­le asi­oil­le, niil­le, joi­den vai­ku­tus ar­jes­sam­me on ar­vaa­mat­to­man suu­ri.

Mil­le me uh­raam­me ym­pä­ris­töm­me ja hy­vin­voin­tim­me? Val­ta­vas­ti säh­köä ku­lut­ta­via da­ta­kes­kuk­sia sekä yh­teis­kun­nan pe­rus­tar­pei­ta ra­ken­net­ta­es­sa tu­lee ot­taa huo­mi­oon myös hait­ta­vai­ku­tuk­set, ei pel­käs­tään ta­lou­del­lis­ten voit­to­jen mak­si­moin­ti. Suun­ni­tel­man mu­kai­sen voi­ma­lin­jan tuo­mat voi­tot va­lui­si­vat ul­ko­mais­ten yh­ti­öi­den kas­vot­to­mil­le omis­ta­jil­le sa­mal­la kun me suo­ma­lai­set ih­mi­set sekä luon­to kär­si­sim­me tu­le­vat vuo­si­kym­me­net sen ai­heut­ta­mis­ta jär­kyt­tä­vän suu­ris­ta hai­tois­ta.

AN­JA KAI­LA

Ark­ki­teh­ti

Kirk­ko­num­mi