HEIKKI Vestman. Kuva: Henri Korpi
Jussi Salo
VESTMAN
Sähköverkkojen julkinen omistus on paras, mutta kuluttajan kohtuullista siirtohintaa se ei takaa – verkkoyhtiöiden tiukka sääntely ja valvonta ratkaisee siirtohinnat
ENERGIA
Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Heikki Vestman sanoo, että luonnollisten monopolien, kuten sähköverkkojen olisi paras olla julkisessa omistuksessa. Hän kannattaa tavoitetta saada Caruna takaisin julkiseen omistukseen. Vestman muistuttaa kuitenkin, että monilla kuntien omistamilla sähköverkkoyhtiöillä on huomattavasti Carunaa korkeampi sähkön siirron perusmaksu. Myös julkinen monopoli voi olla ahne. Siksi kuluttajan suojaamisessa tärkeintä on sähköverkkoyhtiöiden tuottojen tiukka sääntely ja valvonta. Orpon hallituksen aikana Energiavirasto leikkasi sähköverkkoyhtiöiden tuottoja jopa 300-400 miljoonaa euroa vuodessa suomalaisten suojaksi.
Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Heikki Vestman sanoo, että suomalaisten kotien ja yritysten suojaamisessa sähkön siirron riistohinnoittelulta tärkeintä on rajoittaa tiukasti sähköverkkoyhtiön, luonnollisen monopolin, mahdollisuutta periä kohtuuttomia siirtomaksuja. Myös moni kuntien omistama verkkoyhtiö maksimoi ahnaasti tuottoja.
”Myös julkisessa omistuksessa oleva sähköverkkoyhtiö, monopoli voi olla ahnas ja pyrkii maksimoimaan omistajan voitot. Tästä osoituksena ovat monen kunnan omistaman sähköverkkoyhtiön maksamat runsaat osingot viime vuosina. Siirtohintaa on käytetty häikäilemättä piiloverotuksen muotona, mikä tulee kalliiksi. Näiden kuntaomisteisten yhtiöiden perusmaksu on vieläpä monin paikoin Carunaakin huomattavasti korkeampi”, Vestman sanoo.
Vestman sanoo, että suomalaisten kuluttajien suojaamisessa tärkeintä on verkkoyhtiöiden tuottojen tiukka sääntely ja valvonta. Siirtohintojen sallitun tason määrittää kaikille sähköverkkoyhtiöille sähkömarkkinalainsäädäntö ja Energiaviraston valvontamalli, jota Orpon hallituksen aikana tiukennettiin merkittävästi aiemmasta. Valvontamalli määrää, kuinka paljon sähköverkkoyhtiö saa enintään kerätä tuottoa ja liikevaihtoa ja siten siirtomaksuja.
”Orpon hallituksen aikana Energiavirasto leikkasi sähköverkkoyhtiöiden tuottoja jopa 300-400 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä osa leikkauksesta osuu juuri Carunaan. Aiempi valvontamalli, joka salli aikoinaan nuo Carunan härskit hinnankorotukset, antoi sähköverkkoyhtiöiden periä tuottoa sellaisesta verkko-omaisuudesta, jota se ei ollut koskaan investoinut. Siis ikään kuin tyhjästä. Tämä kohtuuton ja virheellinen sääntely on nyt korjattu kuluttajan suojaksi”, Vestman toteaa.
Vestman muistuttaa, että viime vaalikaudella keskustan ministerivastuulla Sanna Marinin (sd) hallitus antoi sähköverkkoyhtiöille lisäaikaa periä aiemmin kertyneitä tuottoja.
”Me kokoomuksessa vastustimme tätä SDP:n ja keskustan avokätisyyttä verkkoyhtiöille. Vanhan valvontamallin aikana kertyneet kohtuuttomat tuotot olisi pitänyt leikata verkkoyhtiöiltä tuolloin pois. Uusi valvontamalli purisi kohtuuttomiin tuottoihin nopeammin”, Vestman sanoo.
Vestmanin mielestä isona tavoitteena pitäisi olla se, että sähköverkkoyhtiöt olisivat julkisessa omistuksessa, kuten kantaverkkoyhtiö Fingrid on.
”Tuottosääntely on tärkein asia, mutta jo huoltovarmuussyistä kriittisen infrastruktuurin kotimainen omistus olisi paras. Parhaimmillaan julkinen omistaja sähköverkkoyhtiössä voi luoda sekä tehokkaan ja laadukkaan sähköverkon että alhaisen siirtohinnan. Suomen matalin siirtohinta on Keravan Energialla, jonka strategia on jakaa osingot matalampina siirtohintoina kuntalaisille eli perimmäisille omistajilleen. Tämä on vastuullisuutta”, Vestman päättää.
Kansanedustaja Heikki Vestman toimi ennen kansanedustajuutta energia-alan juristina.
