Jussi Salo
SIUNTIO
Siuntion elinvoimalle parempi saavutettavuus on tärkeääMiksi saavutettavuudesta on tarve kirjoittaa saattaa lukija miettiä? Vähittäiskaupan toimipisteen menestystekijöiksi on sanottu saavutettavuus, saavutettavuus ja saavutettavuus. Niin se on kunnassakin, elinvoima riippuu saavutettavuudesta. Siuntiolla on hyvät lähtökohdat - on kantatie, on Rantarata.
Haasteina ovat kantatien liittymien turvallisuus ja Rantaradalta puuttuvat junavuorot. Minulle Siuntion saavutettavuuden haasteet tulivat tutuiksi Störsvikin asukasyhdistyksen
puheenjohtajana yli viiden vuoden takaa. Minuun otettiin yhteyttä sähköpostilla ja pyydettiin apua.
Viestien huolena olivat kantatien tasoliittymiä uhkaavat katkaisemiset sekä kuntakeskuksen rautatieaseman kunto ja turvattomuus. Viesteistä alkoi matkani saavutettavuuden syövereihin; kokouksiin, asiakirjojen lukemisiin ja kirjoittamiseen sekä vaihtoehtojen pohdintoihin.
Tässäkin lehdessä on vaadittu moottoritietä Kirkkonummelta Siuntioon - ja heti. Olisivatkin asiat näin helppoja - vaan eivät ole. Suomessa Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Heillä on hankemalli ja investointiohjelma, jonka mukaan parannuksia tehdään. Erikoista on, että Siuntiossa tähän realiteettiin on suhtauduttu ohimennen.
Siuntiossa on yli 15 vuotta sitten laadittu kehityskuva, jossa kantatien painopiste on Sunnanvikin liittymä. Hyvä näin. Erikoista on, että samalla on suljettu silmät Störsvikintien ja Kaapelitien risteyksiltä. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa eteläisen Siuntion rakentamista rajoitetaan tasoliittymien turvattomuuden vuoksi. Jääräpäisyydestä maksetaan kovaa hintaa. Vanha viisaus valtion kanssa toimiessa on, että ota kaikki mitä saat ja yritä saada vielä lisää. Nyt valtio tarjoaa kantatielle kolmea eritasoliittymää Siuntiossa. Kuntakin voi kerran tehdä virhearvion, kahdesti se on jo tyhmyyttä - kantatien suunnitelmat tulee tehdä kolmella eritasoliittymällä Siuntiossa.
Kuntakeskuksen rautatieaseman parantamiselle on ilmiselvät syyt - ne näkevät jokainen omin silmin. Aseman parantaminen liikahti, kun sitä kahdelta Väyläviraston johtajalta asemalaiturilla pyysin reilut viisi vuotta sitten. Vetosin vastuuseen pitää HSL-asemat kunnossa. Oma ajatus oli toistaa Tolsan tarina Siuntiossa. Korjataan asema, uudistetaan kuntakeskus, saadaan rakentaminen liikkeelle sekä kunnan elinvoima kasvuun. Ei helppo rasti - piti kuitenkin yrittää.
Rantarata-työryhmän edunvalvontaa piti merkittävästi parantaa, kuntaan piti saada kehittämisen vastuuhenkilö ja kuntakeskukselle uskottavat suunnitelmat. Haasteista selvittiin. Rataradan edunvalvonnassa ei menty Länsiradan kanssa väittelyyn ja valtuustossa enemmistö kannatti äänestyksessä kuntakehityksen perustamista. Nyt näyttää hyvältä.
Valtio myönsi 17 miljoonaa aseman korjauksiin, laadukkaat kuntakeskuksen suunnitelmat on hyväksytty ja toisesta kuntakeskuksen ruokakaupastakin on jo uutisoitu sekä lähijunien tunnin vuoroväliä suunnitellaan. Kaikista tärkeintä mielestäni on, että kaikissa valtuustoryhmissä on nyt halua kehittää Siuntiota.
Seisova vesi on saatu virtaamaan.
MARKO SUOKNUUTI
Kuntakehitysjaoston varapuheenjohtaja Rantarata-työryhmän jäsen
Kokoomus, Siuntio
