Sopimus­pa­lo­kunnat ovat tärkeä osa alueen arjen turvallisuutta

So­pi­mus­pa­lo­kun­tien toi­min­ta on mo­nel­le tun­te­ma­ton­ta, vaik­ka ne ovat tär­ke­äs­sä roo­lis­sa alu­een ko­ko­nais­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta ja nä­ky­vät mo­nen ar­jes­sa sil­loin, kun apua tar­vi­taan. Sik­si oli tär­ke­ää, et­tä Län­si-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­mius- ja tur­val­li­suus­lau­ta­kun­ta ko­koon­tui 12.3. Lång­vi­kin FBK:n ti­lois­sa ja tu­tus­tui so­pi­mus­pa­lo­kun­ta­toi­min­taan pai­kan pääl­lä.

Mi­nul­le so­pi­mus­pa­lo­kun­tien mer­ki­tys ei ole vain ti­las­to­ja tai pal­ve­lu­ta­so­pää­tök­siä. Olen ol­lut ti­lan­tees­sa, jos­sa ih­mi­nen on men­nyt elot­to­mak­si. En­sim­mäi­se­nä pai­kal­le eh­ti so­pi­mus­pa­lo­kun­nan en­si­vas­teyk­sik­kö. Se, et­tä apu tu­lee no­pe­as­ti, mer­kit­see krii­si­ti­lan­tees­sa pal­jon, kos­ka sil­loin tie­tää, et­tei jää ti­lan­tees­sa yk­sin.

So­pi­mus­pa­lo­kun­nat ovat pai­kal­la myös on­net­to­muuk­sis­sa, eläin­pe­las­tuk­sis­sa ja sil­loin, kun met­sä­pa­lo roi­hu­aa. Myrs­kyn jäl­keen ne aut­ta­vat, kun tei­tä pi­tää rai­va­ta kul­ku­kel­poi­sik­si. Mo­nel­le meis­tä so­pi­mus­pa­lo­kun­ta nä­kyy juu­ri täl­lai­si­na het­ki­nä. Kun hätä tu­lee, apu­kin on lä­hel­lä.

Mi­nul­la on myös toi­nen nä­kö­kul­ma. Puo­li­so­ni on so­pi­mus­pa­lo­kun­nan pääl­lik­kö. Olen he­rän­nyt aa­mu­yös­tä hä­ly­tyk­seen ja jää­nyt jat­ka­maan ar­kea yk­sin. Olen jää­nyt hoi­ta­maan su­ku­juh­lat yk­sin, kun hä­ly­tys on tul­lut kes­ken kai­ken. Olen muut­ta­nut suun­ni­tel­mia len­nos­ta, kun keik­ka kut­suu. Tämä on ar­kea, jota moni so­pi­mus­pa­lo­kun­ta­lai­sen lä­hei­nen elää. Toi­min­ta kos­ket­taa usein koko per­het­tä.

Kirk­ko­num­mel­la toi­mii kah­dek­san so­pi­mus­pa­lo­kun­taa. Koko Län­si-Uu­den­maan alu­eel­la so­pi­mus­pa­lo­kun­tia on nel­jä­kym­men­tä. Se ker­too työn laa­juu­des­ta ja sii­tä, mi­ten iso osa alu­een tur­val­li­suu­des­ta ra­ken­tuu va­paa­eh­tois­ten ja so­pi­mus­toi­min­nan va­raan.

So­pi­mus­pa­lo­kun­tien roo­li ei ole vain hen­kien pe­las­ta­mis­ta, vaik­ka se on­kin tär­ke­ää. Ne vah­vis­ta­vat tur­val­li­suu­den tun­net­ta ja yh­tei­söä ky­lis­sä ja taa­ja­mis­sa. Ne jär­jes­tä­vät toi­min­taa, kou­lut­ta­vat, te­ke­vät tur­val­li­suus­vies­tin­tää ja neu­vo­vat on­net­to­muuk­sien eh­käi­sys­sä. Ne vah­vis­ta­vat myös va­rau­tu­mis­ta ja krii­sin­kes­tä­vyyt­tä. Kun ih­mi­set tun­te­vat toi­sen­sa ja osaa­vat toi­mia, tur­va ei ole vain vi­ra­no­mais­ten va­ras­sa.

So­pi­mus­pa­lo­kun­nat ovat pal­jon hä­ly­ty­so­sas­to­aan suu­rem­pia. Va­paa­eh­toi­set hoi­ta­vat tu­ki­toi­min­to­ja ja va­rain­ke­ruu­ta, ve­tä­vät nuo­ri­so-osas­to­ja, kou­lut­ta­vat uu­sia te­ki­jöi­tä ja pi­tä­vät toi­min­nan pyö­ri­mäs­sä. Moni py­syy mu­ka­na vuo­sia, kos­ka toi­min­nal­la on mer­ki­tys­tä, po­ru­kas­sa on hyvä ol­la ja oma pa­nos aut­taa mui­ta.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le so­pi­mus­pa­lo­kun­nat ovat suu­ri voi­ma­va­ra. Il­man va­paa­eh­tois­ten pa­nos­ta sama tur­va oli­si vä­hin­tään­kin pal­jon kal­liim­paa. Kun so­pi­mus­pa­lo­kun­nat ovat mu­ka­na, apu eh­tii pe­ril­le, ar­ki tur­va­taan ja va­rau­tu­mi­nen vah­vis­tuu.

Sik­si so­pi­mus­pa­lo­kun­tien toi­min­ta­e­del­ly­tyk­set on tur­vat­ta­va myös jat­kos­sa. Se tar­koit­taa riit­tä­vää tu­kea kou­lu­tuk­seen, ka­lus­toon, ti­loi­hin ja nuo­ri­so­toi­min­taan. Tämä on osa koko alu­een tur­val­li­suu­den yl­lä­pi­toa.

MIN­NA ENQ­VIST

Val­mius- ja tur­val­li­suus­lau­ta­kun­nan jä­sen, LUVN

Kun­nan­val­tuu­tet­tu, Kirk­ko­num­mi

Va­sem­mis­to