Jussi Salo
ENQVIST
Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa alueen arjen turvallisuutta
Sopimuspalokuntien toiminta on monelle tuntematonta, vaikka ne ovat tärkeässä roolissa alueen kokonaisturvallisuuden kannalta ja näkyvät monen arjessa silloin, kun apua tarvitaan. Siksi oli tärkeää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmius- ja turvallisuuslautakunta kokoontui 12.3. Långvikin FBK:n tiloissa ja tutustui sopimuspalokuntatoimintaan paikan päällä.
Minulle sopimuspalokuntien merkitys ei ole vain tilastoja tai palvelutasopäätöksiä. Olen ollut tilanteessa, jossa ihminen on mennyt elottomaksi. Ensimmäisenä paikalle ehti sopimuspalokunnan ensivasteyksikkö. Se, että apu tulee nopeasti, merkitsee kriisitilanteessa paljon, koska silloin tietää, ettei jää tilanteessa yksin.
Sopimuspalokunnat ovat paikalla myös onnettomuuksissa, eläinpelastuksissa ja silloin, kun metsäpalo roihuaa. Myrskyn jälkeen ne auttavat, kun teitä pitää raivata kulkukelpoisiksi. Monelle meistä sopimuspalokunta näkyy juuri tällaisina hetkinä. Kun hätä tulee, apukin on lähellä.
Minulla on myös toinen näkökulma. Puolisoni on sopimuspalokunnan päällikkö. Olen herännyt aamuyöstä hälytykseen ja jäänyt jatkamaan arkea yksin. Olen jäänyt hoitamaan sukujuhlat yksin, kun hälytys on tullut kesken kaiken. Olen muuttanut suunnitelmia lennosta, kun keikka kutsuu. Tämä on arkea, jota moni sopimuspalokuntalaisen läheinen elää. Toiminta koskettaa usein koko perhettä.
Kirkkonummella toimii kahdeksan sopimuspalokuntaa. Koko Länsi-Uudenmaan alueella sopimuspalokuntia on neljäkymmentä. Se kertoo työn laajuudesta ja siitä, miten iso osa alueen turvallisuudesta rakentuu vapaaehtoisten ja sopimustoiminnan varaan.
Sopimuspalokuntien rooli ei ole vain henkien pelastamista, vaikka se onkin tärkeää. Ne vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja yhteisöä kylissä ja taajamissa. Ne järjestävät toimintaa, kouluttavat, tekevät turvallisuusviestintää ja neuvovat onnettomuuksien ehkäisyssä. Ne vahvistavat myös varautumista ja kriisinkestävyyttä. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja osaavat toimia, turva ei ole vain viranomaisten varassa.
Sopimuspalokunnat ovat paljon hälytysosastoaan suurempia. Vapaaehtoiset hoitavat tukitoimintoja ja varainkeruuta, vetävät nuoriso-osastoja, kouluttavat uusia tekijöitä ja pitävät toiminnan pyörimässä. Moni pysyy mukana vuosia, koska toiminnalla on merkitystä, porukassa on hyvä olla ja oma panos auttaa muita.
Hyvinvointialueelle sopimuspalokunnat ovat suuri voimavara. Ilman vapaaehtoisten panosta sama turva olisi vähintäänkin paljon kalliimpaa. Kun sopimuspalokunnat ovat mukana, apu ehtii perille, arki turvataan ja varautuminen vahvistuu.
Siksi sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava myös jatkossa. Se tarkoittaa riittävää tukea koulutukseen, kalustoon, tiloihin ja nuorisotoimintaan. Tämä on osa koko alueen turvallisuuden ylläpitoa.
MINNA ENQVIST
Valmius- ja turvallisuuslautakunnan jäsen, LUVN
Kunnanvaltuutettu, Kirkkonummi
Vasemmisto
