Jussi Salo
WICKSTRÖM
Sote-uudistus horjuu – ihmisen on palattava palveluiden keskiöönHyvinvointialueet ovat nyt muutaman vuoden ajan kantaneet vastuuta sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä. Ei ole ihme, että sote on ollut politiikan kuumin peruna – uudistus on koskettanut jokaista meistä. Moni suomalainen kokee pettymyksen ja turhautumisen tunteita, eivätkä ne ole perusteettomia. Myös meidän seudullamme sote-uudistus on näkynyt ennen kaikkea palveluiden keskittämisenä. Kipeimmin muutokset ovat osuneet Siuntioon, jossa vuodeosasto ja yksi vanhusten palveluasumisen yksikkö jouduttiin lakkauttamaan alkuvuodesta.
Hyvääkin kehitystä on, sillä hyvinvointialueellamme on linjattu, että jokaisella paikkakunnalla tulee olla vähintään yksi lähiterveysasema. Silti palveluiden yhdenmukaistaminen niin sanotun ”Espoon mallin” mukaan on herättänyt huolta sekä asukkaissa että henkilöstössä.
Yksi asia on kuitenkin selvä: ihmisten luottamus sote-palveluihin on laskussa. Se on vakava signaali. Me maksamme Suomessa korkeita veroja, ja moni kysyy aivan oikeutetusti – jos emme saa peruspalveluita toimimaan, mihin veroeuromme menevät?
Sote-uudistus ei valitettavasti osunut “lankulle”. Rahoitusmalli vuotaa ja tehtävänjako kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on epäselvä. Tämä näkyy erityisen selvästi oppilashuollossa sekä ikääntyneiden palveluissa. Lisäksi kuntien mahdollisuudet panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin vaihtelevat suuresti taloudellisesta tilanteesta riippuen. Ikävintä on, että kunnat eivät juurikaan hyödy siitä, vaikka ne pitäisivät huolta asukkaidensa hyvinvoinnista – tämä kertoo koko järjestelmän perusongelmista.
Uudellamaalla oma haasteensa on erillisratkaisu, jossa HUS vastaa erikoissairaanhoidosta. Edellisellä kaudella näimme selvästi, kuinka yhteistyö HUSin ja hyvinvointialueemme välillä takkusi. Molemmat toimijat keskittyivät liiaksi omiin tavoitteisiinsa, mikä johti osaoptimointiin ja lopulta esimerkiksi Lohjan pidetyn synnytysosaston sulkemiseen – päätökseen, joka kosketti monia perheitä syvästi.
Siksi toivon, että jo tällä hallituskaudella käynnistämme työn sote-uudistuksen jatkokorjauksista. Rahoitusta ja vastuunjakoa on arvioitava uudelleen, ja samalla selkeytettävä kuntien roolia ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäjinä. Kunnat eriytyvät Suomessa, ja pian olemme tilanteessa, jossa kuntauudistus on väistämätön. Ennen sitä on kuitenkin arvioitava sote-uudistuksen toimivuus perin pohjin.
Mitä tulee omaan alueeseemme, tuleva vuosi on ratkaisevan tärkeä. Inkoon lähiterveysasemaprofiilin muutos on saatava onnistuneesti maaliin. Siuntiossa sote-keskuksen uudisrakennushankkeen on vihdoin edettävä. Kirkkonummella tarvitsemme kipeästi lisää vanhusten asumispaikkoja. Olen myös kuullut kirkkonummelaisilta huolta siitä, että ammatinharjoittajat korvaavat kasvavassa määrin julkisella puolella toimivia omalääkäreitä. Vaikka tämä kehitys herättää kysymyksiä, näen omalääkärimallissa valtavasti potentiaalia ja pidän hyvänä, että sitä ollaan laajentamassa koko hyvinvointialueelle. On kuitenkin tärkeää kehittää myös virkapohjaista omalääkärimallia ammatinharjoittajamallin rinnalla.
Samalla meidän on panostettava ikäihmisten ennaltaehkäiseviin palveluihin. Jokaisella vanhuksella on oikeus turvalliseen kotiin. Kotihoidon kuormitusta tulee seurata tarkasti, ja digitaalisten palveluiden laajentamisessa on edettävä maltillisesti – kasvokkain annettavia palveluita on oltava aina tarjolla. Ikääntyvä väestö luo valtakunnallisestikin suuren tarpeen uusille välimuotoisille asumisratkaisuille.
Ennen kaikkea toivon, että saisimme ihmisen jälleen keskiöön. Nyt sotea ohjaa raskas ja byrokraattinen hallintohimmeli. Meidän pitää uskaltaa kysyä: onko tämä todella tehokkain tapa järjestää palveluita? Moni seudullamme kaipaa aikaa, jolloin asiat voitiin ratkaista paikallisesti ja lähellä. Tämä toive ei ole nostalgian kaipuuta – se on viesti siitä, että ihmiset haluavat palveluita, jotka tuntuvat omilta ja toimivat arjessa.
Lopulta sote-palvelut eivät ole hallintoa varten. Ne ovat ihmisiä varten.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja (r.)
