NAR­VIK

Maa­lis­kuun 8:s päi­vä läh­ti in­no­kas kym­me­nen hen­gen su­kel­ta­ja­po­ruk­ka koh­ti Nor­jan Nar­vi­kia. Nar­vik tun­ne­taan su­kel­ta­jien kes­kuu­des­sa yh­te­nä hyl­ky­su­kel­ta­jien pa­ra­tii­si­na. Toi­sen maa­il­man­so­dan al­ku­puo­lel­la 1940 sak­sa­lai­set hyök­kä­si­vät Nar­vi­kin sa­ta­ma­kau­pun­kiin. Syy­nä tä­hän oli so­dan­käyn­nis­sä tar­vit­ta­va rau­ta­mal­mi, jota lou­hi­taan Ruot­sin Kii­ru­nas­ta.

Jus­si Karp­pi­nen or­ga­ni­soi reis­sun kaik­ki val­mis­te­lut, isot kii­tok­set hä­nel­le suu­res­ta työs­tä! Su­kel­lus­ryh­mä koos­tui pää­kau­pun­ki­seu­dun su­kel­ta­jis­ta. Hei­tä oli mm. Ca­lyp­sos­ta, Hyd­ro­ma­ni­as­ta, H2O:sta ja Kup­las­ta.

Osa su­kel­ta­jis­ta oli vas­taa­val­la reis­sul­la huh­ti­kuus­sa 2024, mut­ta tuol­loin olo­suh­teet ei­vät ol­leet ihan op­ti­maa­li­set. Su­kel­ta­jil­le on oleel­lis­ta koh­de, mitä men­nään kat­so­maan sekä nä­ky­vyys ve­den al­la. Nor­jaan kun läh­de­tään su­kel­ta­maan, niin ole­tuk­se­na on kirk­kaat ve­det. Vuo­den 2024 Nar­vi­kin reis­sul­la jos­tain syys­tä nä­ky­vyys me­res­sä oli huo­no.

Tä­män vuok­si uu­den reis­sun ajan­koh­ta ai­kais­tet­tiin use­am­mal­la vii­kol­la maa­lis­kuun al­ku­puo­lel­le. Mo­nel­la su­kel­ta­jal­la oli var­maan jää­nyt ”kai­ve­le­maan”, et­tä su­kel­lus pa­rem­mas­sa nä­ky­vyy­des­sä an­taa enem­män. Niin­hän se asi­an lai­ta on.

Autojunalla Kolariin

Reis­su aloi­tet­tiin su­kel­ta­jien siir­ty­es­sä au­toil­laan Pa­si­laan. Pa­si­las­sa au­to­kun­nat siir­tyi­vät au­to­ju­naan. ”Läh­tö­kal­jat” otet­tiin Trip­lan pu­bis­sa. Juna tah­ko­si läpi yön La­pin Ko­la­riin ja su­kel­ta­jat sai­vat hy­vät yö­u­net seu­raa­van päi­vän koi­tos­ta var­ten. Vii­kon reis­sus­ta kun pu­hu­taan, niin kak­si su­kel­ta­jaa per au­to on ai­ka op­ti­mi. Su­kel­lus­va­rus­tei­den mää­rä on niin run­sas, et­tä far­ma­ri­au­to on hyvä rat­kai­su. Lai­te­su­kel­lus­har­ras­tuk­sen aloit­ta­mis­ta suun­nit­te­le­vien kan­nat­taa sik­si unoh­taa Ford Fies­tat ym. vas­taa­vat kul­ku­pe­lit.

Aa­mul­la vir­ke­ät su­kel­ta­jat saa­pui­vat Ko­la­riin. Kaup­pa­os­tos­ten jäl­keen muit­ta mut­kit­ta su­kel­ta­jat suun­ta­si­vat au­toil­laan koh­ti Ruot­sia. Hom­ma oli suun­ni­tel­tu niin, et­tä Kii­ru­nas­sa oli yk­si pa­kol­li­nen ruo­ka­tau­ko.

Si­näl­lään Kii­ru­nas­sa ei ole mi­tään ih­meel­lis­tä, iso kai­vos löy­tyy paik­ka­kun­nal­ta. Täs­sä vai­hees­sa su­kel­ta­jil­la oli kui­ten­kin aja­tuk­set jo tu­le­vis­sa su­kel­luk­sis­sa, osal­la var­maan koko mat­kan saa­ti yö­u­nis­sa. Ei­hän tal­vi­lo­maa voi pa­rem­min viet­tää?

Jos ha­lu­taan saa­da uu­sia ko­ke­muk­sia, niin vä­hän pi­tää näh­dä vai­vaa. Ko­la­ris­ta Nar­vi­kiin on noin 400 km.

Sukellustukialuksena toimi MS Galten

Pe­ril­lä Nar­vi­kin sa­ta­mas­sa oli su­kel­lus­tu­ki­a­luk­sem­me MS Gal­ten. Alus­ta ope­roi ruot­sa­lai­nen Erik. Erik hoi­ti it­se­näi­ses­ti kai­ken mitä su­kel­ta­jat tar­vit­si­vat aluk­sel­la viih­ty­es­sään aluk­sen aja­mi­ses­ta läh­tien. Erik haki ruo­ka­tar­peet Nar­vi­kin kau­pois­ta ja teki ruu­at koko po­ru­kal­le. Sa­mal­la hän toi­mit­ti su­kel­luk­siin tar­vit­ta­via kaa­su­ja: hap­pea, he­liu­mia ja ar­go­nia.

Nor­maa­lis­ti su­kel­ta­mi­ses­sa käy­te­tään pai­neil­maa (21 % hap­pea, typ­peä 78 %).

It­se­a­si­as­sa tämä on hyvä ja hal­pa kaa­su, mut­ta kun pu­hu­taan yli 100 met­ri­sis­tä hy­lyis­tä, niin niis­sä on val­ta­va mää­rä näh­tä­vää. Moni asi­aan vih­kiy­ty­mä­tön ei voi ym­mär­tää, et­tä su­kel­luk­sis­sa oli mat­ka vuo­teen 1940. Hy­lyt ovat suu­ria, jo­ten koh­teil­la ol­laan mah­dol­li­sim­man pit­kään. Kaik­ki näh­tä­vä on sy­väl­lä, nou­su­köy­del­lä ol­laan vain pa­kol­li­nen py­säh­dy­sai­ka, tur­val­li­suu­den ta­kia teh­tä­vät py­säh­dyk­set.

Edel­lä­mai­ni­tus­ta syys­tä su­kel­ta­jat käyt­ti­vät nit­ro­xia hen­gi­tys­kaa­su­na. Se on hap­pi­ri­kas­tet­ta, jos­sa käy­te­tään suu­rem­paa hap­pi­pi­toi­suut­ta kuin pai­neil­mas­sa ja voi­daan ol­la pi­dem­pään sy­väl­lä huo­mi­oi­den kaa­sun käyt­tö­sy­vyy­den mak­si­mi.

Talvisukeltamisessa on omat haasteensa

Tal­vi­su­kel­ta­mi­nen aset­taa omat haas­teet sekä su­kel­ta­jil­le et­tä lait­teis­toil­le. Su­kel­ta­mi­nen vaa­tii jon­kin ver­ran ko­ke­mus­ta ja asi­aan pe­reh­ty­mis­tä, kun su­kel­le­taan kyl­mäs­sä val­ta­me­res­sä.

Lait­teis­to on kah­den­net­tu, eli joko tup­la­pul­lot tai kyl­ki­pul­lot. Yh­del­lä su­kel­ta­jal­la oli reb­re­at­her eli sul­je­tun kier­ron lai­te ja muut su­kel­si­vat avoi­men kier­ron lait­teil­la. Olo­suh­teet oli­vat vaa­ti­vat, vesi oli 3-4 C ja sel­vää oli, et­tä kai­kil­la oli kui­va­pu­vut käy­tös­sään. Li­säk­si käy­tet­tiin ar­go­nia pu­ku­kaa­su­na joka läm­mit­tää pa­rem­min kuin il­ma, joh­tu­en kaa­sun omi­nais­ti­hey­des­tä. Li­säk­si osal­la oli säh­köi­set läm­pö­lii­vit käy­tös­sä.

Su­kel­luk­sen en­si het­ket ker­toi­vat, et­tä nyt on nä­ky­vyys koh­dal­laan. Vesi oli erit­täin kir­kas­ta. Hom­mat aloi­tet­tiin Nar­vi­kin sa­ta­ma-al­taas­ta ja sen tun­ne­tuim­mil­la hy­lyil­lä mm. M/S Strås­sa, S/S Neu­en­fels, Mart­ha H. Fis­ser. Koh­teet, joil­la käy­tiin oli­vat pää­sään­töi­ses­ti sak­sa­lai­sia hä­vit­tä­jiä. Sit­ten li­säk­si oli rah­ti­a­luk­sia ja yk­si len­to­ko­ne.

Al­ku­vii­kol­la oli upea sää ja au­rin­ko pais­toi. Nyt ol­tiin kuin ”uu­sil­la hy­lyil­lä” kun kaik­ki yk­si­tyis­koh­dat oli­vat nyt näh­tä­vil­lä ko­ne­huo­neis­ta läh­tien. Ei jää­nyt epä­sel­vää mitä hy­lyis­sä on.

Koh­tei­den sy­vyy­det oli­vat pää­sään­töi­ses­ti al­le 30 m sa­ta­ma-al­taas­sa. Toki oli muu­ta­ma sy­vem­pi­kin koh­de tar­jol­la, mut­ta se vaa­tii eri­kois­kou­lu­tuk­sen, tek­niik­ka­su­kel­ta­mi­seen so­vel­tu­vat lait­teet, kaa­sut, tie­dot ja tai­dot.

Joka hy­lys­sä on pal­jon yk­si­tyis­koh­tia, joi­ta voi pel­käs­tään kat­soa tai vaik­ka ku­va­ta. Su­kel­ta­jat ei­vät kos­ke hyl­kyi­hin ei­kä niis­tä ir­ro­tel­la mi­tään osia.

Kaksi sukellusta päivässä

Su­kel­luk­sia teh­tiin pää­sään­töi­ses­ti kak­si päi­väs­sä. Koh­teet va­li­koi­tui­vat vuo­ro­ve­si­vir­to­jen mu­kaan. Tä­hän ai­kaan vuo­des­ta nou­su -ja las­ku­ve­den ero on noin kak­si met­riä Nar­vi­kis­sa. Vuo­ro­ve­si vaih­tuu kuu­den tun­nin syk­leis­sä. Su­kel­lus­koh­det­ta suun­ni­tel­ta­es­sa tä­män tie­tys­ti Erik ot­ti huo­mi­oon.

Yleen­sä edel­li­se­nä päi­vä­nä pi­det­tiin pa­la­ve­rit seu­raa­van päi­vän mah­dol­li­sis­ta koh­teis­ta. Tie­tys­ti mak­sa­via asi­ak­kai­ta kuun­nel­tiin ja po­ru­kal­la pää­tet­tiin, mikä tuli ole­maan aa­mun koh­de ja mikä il­ta­päi­vän koh­de.

On myös oleel­lis­ta, et­tä ai­ka­tau­lut pi­tä­vät ja hom­mat saa­daan teh­tyä va­loi­san ai­ka­na lo­gis­ti­ses­ti jär­ke­väs­ti ei­kä Gal­te­nil­la ajel­la hu­vin vuok­si edes­ta­kai­sin. Tu­ki­a­lus oli yöt Nar­vi­kin sa­ta­man lai­tu­ris­sa.

Erik teki tar­vit­ta­vat kaa­sut jo­kai­sel­le su­kel­ta­jal­le seu­raa­vaa koh­det­ta var­ten. Hen­gi­tys­kaa­sun hap­pip­ro­sent­ti mää­räy­tyi koh­teen mak­si­mi­sy­vyy­den mu­kaan. Lait­tei­den val­mis­te­lus­sa jo­kai­nen tie­ten­kin ana­ly­soi hen­gi­tys­kaa­sun en­nen seu­raa­vaa su­kel­lus­ta. Su­kel­lus­ten vä­lis­sä kui­va­tet­tiin alu­sa­sut ja kui­va­pu­vut. Osa tai­si jopa pai­ka­ta pu­vun rei­kiä paik­ko­jen ja lii­mo­jen avul­la. Su­kel­ta­mi­nen on mu­ka­vam­paa kyl­mäs­sä ve­des­sä, kun puku ei vuo­da.

Nar­vi­kin reis­su meni hy­vin, su­kel­ta­jat sai­vat uu­sia ko­ke­muk­sia. Al­le­kir­joit­ta­nut oli tyy­ty­väi­nen nä­ky­vyyk­siin, ku­vat oli­vat laa­dul­taan pa­rem­pia kuin vuo­den ta­kai­set. Kaik­ki sai­vat su­kel­taa riit­tä­väs­ti ja kaik­ki meni hy­vin ja tur­val­li­ses­ti.

Tervetuloa mukaan seuratoimintaan!

Su­kel­lus­seu­rat toi­vot­ta­vat kaik­ki lai­te­su­kel­luk­ses­ta kiin­nos­tu­neet hen­ki­löt ter­ve­tul­leik­si mu­kaan seu­ra­toi­min­taan! Su­kel­lus­ta voi ko­keil­la su­kel­lus­seu­ro­jen int­roil­la ui­ma-al­taas­sa kou­lut­ta­jien avus­tuk­sel­la, joka on ai­van tur­val­lis­ta.

Su­kel­lus­seu­rat jär­jes­tä­vät myös ret­kiä jä­se­nil­leen. Kirk­ko­num­men Ca­lyp­sos­sa jär­jes­te­tään seu­ran ke­sä­lei­ri yleen­sä joka vuo­si. Li­säk­si ak­tii­vi­set jä­se­net suun­nit­te­le­vat ja jär­jes­tä­vät ret­kiä mm si­sä­maa­han. Ret­kil­lä vie­rail­laan eri­lai­sis­sa koh­teis­sa oli ky­sees­sä sit­ten jär­vi, joki, lam­pi tai kai­vos. Reis­su­jen pää­a­ja­tus on, et­tä ne ovat tur­val­li­sia ja kai­kil­le ha­luk­kail­le tar­jo­taan osaa­mis -tai kou­lu­tus­ta­son mu­kai­sia koh­tei­ta. Seu­ra­toi­min­nas­sa py­ri­tään sii­hen, et­tä kaik­ki ote­taan ta­sa­puo­li­ses­ti toi­min­taan mu­kaan.

Ca­lyp­sol­la on me­ri­läh­tö­jä ai­na tar­peen mu­kaan läpi ke­sän hei­dän RIB-ve­neel­lään. Suo­men­lah­des­sa on pal­jon su­kel­let­ta­via hyl­ky­jä.

Su­kel­lus­har­ras­tuk­ses­sa on pal­jon mah­dol­li­suuk­sia kou­lut­taa ja ke­hit­tää it­se­ään. Suo­mes­sa on saa­ta­vis­sa kor­ke­a­ta­sois­ta su­kel­lus­kou­lu­tus­ta ja yleen­sä kurs­sin käy­tyä pär­jää esim. ul­ko­mai­den koh­teis­sa.

Li­sä­tie­to­ja: su­kel­lus­seu­ra Ca­lyp­so ry: https://ca­lyp­so-ry.fi

TOM­MI NU­KA­RI­NEN

Kirk­ko­num­me­lai­nen va­lo­ku­vauk­sen- ja lai­te­su­kel­luk­sen har­ras­ta­ja