Suomen suunta on pidettävä vakaana levottomassa maailmassa

Eu­roo­pan tur­val­li­suus­ti­lan­ne on va­ka­va, mut­ta suo­ma­lai­sen ei pidä elää pe­los­sa. Tämä on mie­les­tä­ni tär­kein läh­tö­koh­ta, kun kat­som­me ym­pä­ril­lem­me ja en­nen kaik­kea eteen­päin.

Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­nas­sa jat­kuu. Sa­mal­la Eu­roo­pas­sa on näh­ty sa­bo­taa­sia, ky­ber­hyök­käyk­siä, droo­ni­ha­vain­to­ja, il­ma­ti­la­louk­kauk­sia, elekt­ro­nis­ta häi­rin­tää ja muu­ta hyb­ri­di­vai­kut­ta­mis­ta. NATO on vii­me viik­koi­na kiin­nit­tä­nyt eri­tyis­tä huo­mi­o­ta juu­ri täl­lais­ten toi­mien li­sään­ty­mi­seen.

Ti­lan­net­ta ei pidä vä­hä­tel­lä. Sitä ei myös­kään pidä dra­ma­ti­soi­da. Suo­men vi­ra­no­mais­ten tä­män­het­ki­nen ar­vio on sel­keä: Suo­meen ei koh­dis­tu vä­li­tön­tä so­ti­laal­lis­ta uh­kaa. Sa­mal­la tur­val­li­suu­sym­pä­ris­tö­äm­me seu­ra­taan jat­ku­vas­ti ja eri­lai­siin häi­ri­öi­hin va­rau­du­taan. Täs­sä on suo­ma­lai­sen tur­val­li­suu­sa­jat­te­lun ydin. Uh­kat tun­nis­te­taan ajois­sa, nii­hin va­rau­du­taan ja yh­teis­kun­nan toi­min­ta­ky­vys­tä pi­de­tään huol­ta.

Mei­dän kan­nat­taa nyt ym­mär­tää eri­tyi­ses­ti kol­me muu­tos­ta.

En­sim­mäi­nen on se, et­tä tur­val­li­suu­den har­maa alue laa­je­nee. Rau­han ja so­dan vä­lis­sä ta­pah­tuu yhä enem­män. Seu­raa­va Suo­meen koh­dis­tu­va pai­nos­tus ei vält­tä­mät­tä näyt­täy­dy so­ti­laal­li­se­na krii­si­nä. Se voi ol­la häi­riö tie­to­lii­ken­tees­sä, ky­ber­hyök­käys, vai­kut­ta­mi­sy­ri­tys kriit­ti­seen inf­rast­ruk­tuu­riin, GPS-häi­rin­tää tai tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti le­vi­tet­ty vää­rä tie­to, jon­ka ta­voit­tee­na on hor­jut­taa kes­ki­näis­tä luot­ta­mus­tam­me.

Tä­hän mei­dän on osat­ta­va suh­tau­tua rau­hal­li­ses­ti. Jo­kai­nen häi­riö ei ole hyök­käys ei­kä jo­kai­sen poik­ke­a­van ta­pah­tu­man taus­tal­la ole vie­ras val­tio. Mut­ta yh­teis­kun­nan on ky­et­tä­vä sel­vit­tä­mään no­pe­as­ti, mis­tä on kyse, tur­vaa­maan toi­min­tan­sa ja tar­vit­ta­es­sa vas­taa­maan päät­tä­väi­ses­ti.

Toi­nen suu­ri muu­tos on Eu­roo­pan kas­va­va vas­tuu omas­ta tur­val­li­suu­des­taan. NATO on muut­tu­mas­sa suun­taan, jos­sa eu­roop­pa­lai­set liit­to­lai­set kan­ta­vat ai­em­paa suu­rem­man vas­tuun puo­lus­tuk­ses­ta, suo­ri­tus­ky­vyis­tä ja puo­lus­tus­te­ol­li­suu­des­ta. Tämä ke­hi­tys on Suo­men kan­nal­ta tär­keä.

Suo­men tur­val­li­suus ra­ken­tuu jat­kos­sa­kin kol­mel­le vah­val­le pe­rus­tal­le: omal­le us­kot­ta­val­le puo­lus­tuk­sel­le, NATO-jä­se­nyy­del­le ja vah­val­le Eu­roo­pal­le. Näi­tä ei pidä aset­taa vas­tak­kain. Mitä vah­vem­pi oma puo­lus­tuk­sem­me on, sitä vah­vem­pi liit­to­lai­nen olem­me. Ja mitä vah­vem­pi Eu­roop­pa on, sitä us­kot­ta­vam­pi koko NATO on.

Sa­mas­ta syys­tä Uk­rai­nan tu­le­vai­suus kos­kee myös mei­tä. Uk­rai­na puo­lus­taa omaa it­se­näi­syyt­tään, mut­ta sa­mal­la siel­lä rat­kais­taan pal­jon sii­tä, mil­lai­sik­si Eu­roo­pan tur­val­li­suu­den pe­li­sään­nöt tu­le­vi­na vuo­si­na muo­dos­tu­vat. Suo­men val­ti­o­joh­to on­kin syys­kuus­sa jäl­leen vah­vis­ta­nut Suo­men jat­ku­van tuen Uk­rai­nal­le.

Kol­mas muu­tos saat­taa lo­pul­ta ol­la meil­le kaik­kein tär­kein. Tur­val­li­suus ei enää ole vain puo­lus­tus- ja tur­val­li­suus­vi­ra­no­mais­ten asia. Se syn­tyy koko yh­teis­kun­nan toi­min­ta­ky­vys­tä. Säh­kön on kul­jet­ta­va, ve­den tul­ta­va ha­nas­ta, tie­to­verk­ko­jen toi­mit­ta­va, ruo­an lii­kut­ta­va ja ter­vey­den­huol­lon ky­et­tä­vä hoi­ta­maan teh­tä­vän­sä myös häi­ri­ö­ti­lan­teis­sa.

Kirk­ko­num­mel­la tämä ajat­te­lu on eri­tyi­sen luon­te­vaa. Meri, pää­kau­pun­ki­seu­dun lä­hei­syys ja Upin­nie­mes­sä toi­mi­va Ran­nik­kop­ri­kaa­ti te­ke­vät tur­val­li­suu­des­ta tääl­lä myös hy­vin konk­reet­ti­sen asi­an. Sa­mal­la tur­val­li­suus syn­tyy ai­van ta­val­li­ses­sa ar­jes­sa. Kirk­ko­num­mel­la on­kin vii­me ai­koi­na kes­kus­tel­tu ak­tii­vi­ses­ti kun­ta­lais­ten va­rau­tu­mi­ses­ta ja pai­kal­li­ses­ta tur­val­li­suu­des­ta. Ha­lu­an myös kiit­tää kirk­ko­num­me­lai­sia saa­mis­ta­ni vies­teis­tä.

Tu­le­vi­na vuo­si­na mei­dän kan­nat­taa kiin­nit­tää ny­kyis­tä enem­män huo­mi­o­ta kriit­ti­sen inf­rast­ruk­tuu­rin suo­jaa­mi­seen, ky­ber­tur­val­li­suu­teen, droo­nien muo­dos­ta­miin uu­siin uh­kiin, huol­to­var­muu­teen sekä ih­mis­ten ky­kyyn tun­nis­taa in­for­maa­ti­o­vai­kut­ta­mis­ta. En­nen kaik­kea mei­dän on pi­det­tä­vä huol­ta luot­ta­muk­ses­ta. Yh­teis­kun­ta, jon­ka ih­mi­set luot­ta­vat toi­siin­sa, vi­ra­no­mai­siin ja de­mok­ra­ti­aan, kes­tää myös ul­ko­puo­lis­ta pai­net­ta pa­rem­min.

Sik­si tur­val­li­suu­des­ta pu­hut­ta­es­sa tär­kein sana ei mie­les­tä­ni ole pel­ko vaan toi­min­ta­ky­ky.

Suo­men kan­nat­taa seu­ra­ta ym­pä­ris­tö­ään tar­kas­ti ja va­rau­tua myös sel­lai­seen, mitä em­me vie­lä osaa täy­sin en­na­koi­da. Sa­mal­la mei­dän on syy­tä muis­taa, kuin­ka pal­jon vah­vuuk­sia meil­lä on: vah­vis­tu­va puo­lus­tus, vah­va maan­puo­lus­tus­tah­to, NATO-liit­to­lai­suus, toi­mi­vat vi­ra­no­mai­set ja poik­keuk­sel­li­sen vah­va yh­teis­kun­nal­li­nen luot­ta­mus.

Maa­il­ma ym­pä­ril­läm­me on muut­tu­nut le­vot­to­mam­mak­si. Suo­men ei tar­vit­se muut­tua le­vot­to­mak­si.

Mei­dän teh­tä­väm­me on pi­tää pää kyl­mä­nä, yh­teis­kun­ta toi­min­ta­ky­kyi­se­nä ja suun­ta sel­vä­nä. Sil­lä ta­voin ra­ken­ne­taan tur­val­lis­ta Suo­mea myös tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

JAR­NO LIM­NELL

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, so­ta­tie­tei­den do­sent­ti