Tienvar­si­niitot parantavat liiken­ne­tur­val­li­suutta ja edistävät luonnon monimuo­toi­suutta

LII­KEN­NE

Al­ku­ke­säl­lä tien­var­sien kas­vit kas­va­vat no­pe­as­ti, ja niit­to­työt maan­tei­den var­sil­la al­ka­vat. Tien­var­si­nii­toil­la eh­käis­tään lii­ken­ne­on­net­to­muuk­sia pa­ran­ta­mal­la nä­ky­vyyt­tä tie­ym­pä­ris­tös­sä sekä var­mis­te­taan tien kui­va­tuk­sen toi­min­taa ja tu­e­taan luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta. Ke­sä­kuus­ta läh­tien maan­tei­den var­sil­le il­mes­ty­vät vi­he­ra­lu­ei­den hoi­ta­jat työ­ko­nei­neen. Väy­lä­vi­ras­to muis­tut­taa, et­tä au­toi­li­joi­den ja mui­den tiel­lä­liik­ku­jien on huo­mi­oi­ta­va niit­to­ja te­ke­vät työ­ko­neet.

Vas­ta­nii­tet­ty nur­mi ja vas­ta­rai­vat­tu ve­sak­ko voi­vat ol­la va­roi­tus­merk­ke­jä sii­tä, et­tä tien reu­noil­la ja luis­kis­sa on lä­his­töl­lä työ­ko­nei­ta liik­keel­lä. Työ­ko­nei­ta koh­dat­ta­es­sa on hil­jen­net­tä­vä vauh­tia vaa­ra­ti­lan­tei­den vält­tä­mi­sek­si.

Tienvar­si­niitot parantavat näkyvyyttä ja ehkäisevät onnettomuuksia

Niit­to­jen tar­pees­ta kes­kus­tel­laan usein vilk­kaas­ti­kin ke­sä­ai­kaan, mut­ta Väy­lä­vi­ras­tol­la on pai­na­vat pe­rus­teet tien­var­si­nii­toil­le ja ve­sa­kon­rai­vauk­sil­le. Niit­to­ja ja ve­sa­koi­den rai­vauk­sia teh­dään lii­ken­ne­on­net­to­muuk­sien eh­käi­se­mi­sek­si. Ajo­ra­dan lä­hel­lä rön­syi­le­vä kas­vil­li­suus on vaa­ra­te­ki­jä niin tien­käyt­tä­jil­le kuin kas­vil­li­suu­den se­kaan pii­lou­tu­vil­le eläi­mil­le­kin.

“Hyvä nä­ky­vyys an­taa kul­jet­ta­jal­le ai­kaa re­a­goi­da yl­lät­tä­viin­kin ti­lan­tei­siin. Eten­kin kaar­teis­sa, ris­teyk­sis­sä ja suo­ja­tei­den lä­hel­lä riit­tä­vä nä­ky­vyys on erit­täin tär­ke­ää. Kaik­ki ja­lan tai pol­ku­pyö­räl­lä liik­ku­vat, eten­kin lap­set, hyö­ty­vät myös hy­väs­tä nä­ky­vyy­des­tä. Nii­toil­la ja ve­sa­kon­rai­vauk­sil­la tie­ym­pä­ris­tö saa­daan pi­det­tyä sel­ke­ä­nä”, to­te­aa maan­tei­den kun­nos­sa­pi­don han­kin­nan asi­an­tun­ti­ja Mika Ter­he­lä Väy­lä­vi­ras­tos­ta.

Niit­to­töil­lä py­ri­tään ta­kaa­maan tiel­lä­liik­ku­jil­le es­teet­tö­mät nä­ky­mät ja ra­joit­ta­maan ve­sa­kon le­vi­ä­mis­tä lii­an lä­hel­le ajo­ra­to­ja. Ve­sa­kon­rai­vauk­set ulot­tu­vat niit­to­töi­tä laa­jem­mal­le alu­eel­le, ja nii­tä teh­dään maan­tei­den var­sil­la joka toi­nen tai kol­mas vuo­si. Sekä nii­tot et­tä ve­sa­kon­rai­vauk­set ovat tär­kei­tä myös muun kun­nos­sa­pi­don ja tien kun­non kan­nal­ta, jot­ta esi­mer­kik­si ojat ja muut kui­va­tus­ra­ken­teet toi­mi­vat tar­koi­te­tul­la ta­val­la.

Tien­var­sien niit­to- ja ve­sa­kon­rai­vaus­työt kuu­lu­vat alu­eel­li­ses­ta tien­pi­dos­ta vas­taa­vien elin­voi­ma­kes­kus­ten ti­laa­miin maan­tei­den hoi­tou­ra­koi­hin. Väy­lä­vi­ras­to muis­tut­taa, et­tä yk­si­tyis­tei­den liit­ty­mis­sä nä­ke­mien avaa­mi­nen kuu­luu yk­si­tyis­tien liit­ty­män hal­ti­jal­le. Ka­tu­liit­ty­mät ovat puo­les­taan kun­tien vas­tuul­la.

Niitot ylläpitävät uusia elinym­pä­ristöjä

Niit­tä­mi­nen edis­tää myös luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den säi­ly­mis­tä.

“Tien­var­sien sään­nöl­li­nen niit­to on ajan myö­tä luo­nut mer­kit­tä­vän mää­rän eli­nym­pä­ris­tö­jä niit­ty- ja ke­to­la­jis­tol­le, jopa uha­na­lai­sil­le­kin la­jeil­le. Niit­to yl­lä­pi­tää näi­tä ar­vok­kai­ta, pe­rin­ne­bi­o­toop­pe­ja muis­tut­ta­via uu­se­li­nym­pä­ris­tö­jä”, ker­too ym­pä­ris­tö­a­si­an­tun­ti­ja Nii­na Ant­ti­la Väy­lä­vi­ras­tos­ta.

Vil­kas­lii­ken­teis­ten tei­den var­sia nii­te­tään kak­si ker­taa ke­säs­sä. Näil­lä teil­lä en­sim­mäi­nen niit­to teh­dään ny­ky­oh­jei­den mu­kaan ka­pe­a­na, mikä aut­taa tien­var­si­la­jis­toa uu­dis­tu­maan. Toi­nen niit­to teh­dään le­ve­äm­pä­nä myö­hem­min ke­säl­lä. Vä­hä­lii­ken­tei­sem­mil­lä teil­lä nii­te­tään vain ker­ran ke­säs­sä kah­den met­rin le­vey­del­tä hei­nä-elo­kuus­sa.

Niit­to­töi­den myö­hen­tä­mis­toi­vei­ta esi­te­tään usein, mut­ta niit­to­ja ei voi­da myö­hen­tää lii­kaa lii­ken­ne­tur­val­li­suus­syis­tä. Myö­häi­set nii­tot myös hei­ken­tä­vät niit­ty­la­jis­ton eli­no­lo­suh­tei­ta, sil­lä kas­vi­la­jeis­ta voi­mak­kaim­mat run­sas­tu­vat tien­var­sil­la.

Niitot torjuvat myös haitallisia vieraslajeja

Tien­var­sil­le on aset­tu­nut myös hai­tal­li­sia vie­ras­kas­ve­ja. Laa­jim­min on le­vin­nyt ko­me­a­lu­pii­ni, jon­ka tor­jun­nas­sa kes­keis­tä on es­tää sen le­vi­ä­mis­tä uu­sil­le kas­vu­pai­koil­le sie­me­nis­tä. Vaa­ral­lis­ten jät­ti­put­kien esiin­ty­mät hä­vi­te­tään erik­seen, kun nii­tä ha­vai­taan.

“Tänä vuon­na elin­voi­ma­kes­kuk­set tor­ju­vat vie­ras­la­je­ja eril­lis­mää­rä­ra­hal­la. Tor­jun­ta­muo­to­na käy­te­tään kus­tan­nus­te­hok­kai­ta me­ne­tel­miä ku­ten alas­leik­kaus sekä ok­sa­jät­teen murs­kaus ja le­vi­tys pai­kan pääl­lä, jot­ka voi­vat jät­tää aluk­si epä­siis­tin jäl­jen tei­den var­sil­le. Uu­del­leen kas­va­van pen­saan tor­jun­taa jat­ke­taan niit­tä­mäl­lä pen­sa­sa­lue huo­lel­li­ses­ti, jot­ta pen­sas ku­lut­taa elin­voi­maa kas­vuun ja lo­pul­ta näi­vet­tyy”, to­te­aa Ant­ti­la.