LÄNSI-UUSIMAAN Hyvinvointialueen hallituksen jäsen Timo Haapaniemen mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on uudistanut palvelurakenteita määrätietoisesti ja kehittänyt palveluitaan. Hyvinvointialueella ollaan huolissaan uudesta rahoituslain muutosehdotuksesta, joka leikkaisi Länsi-Uudeltamaalta rahoitusta 54 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 104 euron leikkausta per asukas.
Jussi Salo
LUVN
Timo Haapaniemi: Alue kehittää palveluita maan eturintamassaLÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Aluehallituksen jäsen Timo Haapaniemi kertoo hyvinvointialueen kehittävän ja parantavan jatkuvasti palveluitaan. Haapaniemi suhtautui aluksi koko sote -muutokseen kriittisesti, sillä lähtökohdat olivat vaikeat. Muutos oli niin valtavan suuri, ehkä historian suurin julkisen hallinnon remontti Suomessa.
- Muutospäätöksen jälkeen halusin osaltani olla mukana kehittämässä uutta. Länsi-Uudellamaallakin jouduttiin miettimään, millä turvataan asukkaiden sote -palvelut, sillä lähtökohta oli haastava, koska uudistuksen rahoitustaso oli Länsi-Uudellamaalla maan alhaisin ja järjestelmät sekä toiminnot erilaisia alueen eri osissa, kertoo Haapaniemi.
Asukasta kohden rahoitus Länsi-Uudellamaalla on 4052 euroa per asukas, kun se esimerkiksi Etelä-Savossa on 6055 euroa per asukas.
- Länsi -Uudenmaan alueella hyvinvointialueen henkilöstö, johto ja luottamushenkilöt ovat tehneet suuren muutoksen ja paljon kehitystyötä lyhyessä ajassa. Alueella on kehitetty vaikeista lähtökohdista asiakkaan kannalta toimivia palveluita, kuten omalääkärimallia, jossa asiakas saa mahdollisimman hyvän ja asiantuntevan ja oikea-aikaisen hoidon ja myös hoidon jatkuvuuteen kiinnitetään huomiota, innostuu Haapaniemi kertomaan.
Omalääkärimallista hyviä kokemuksia
- Yleislääkäreiden omalääkärimalli tuli vahvasti käyttöön viime vuonna ja mallia laajennetaan Länsi-Uudenmaan alueella ja pilotoidaan nyt muillakin hyvinvointialueilla. Omalääkärimalli on ollut käytössä mm. Norjassa ja myös siitä on haettu parhaita käytänteitä ja tapoja, jotka toimivat myös meillä. Norjassa omalääkärinä toimivalla yleislääkärillä on tyypillisesti noin 1000-1300 asiakasta ja siellä mallista on saatu hyviä kokemuksia, kertoo Haapaniemi.
Omalääkärit ovat olleet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omia virkalääkäreitä ja toimintaa laajennetaan niin, että omalääkäri toimii ammatinharjoittajana ja työparina omahoitajan kanssa. Omalääkärimallissa lääkärillä ja hoitajalla on tietty vaihteleva määrä potilaita. Käytössä ovat samat työkalut, tutkimukset ja palvelut kuin kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla. Omalääkärin vastuuväestöön kuuluvan asukkaan asiakasmaksut ovat kaikilta osin samat kuin muidenkin asukkaiden. Asiakkaan ei tarvitse itse ilmoittautua palveluun, eikä palveluun toistaiseksi edes voi ilmoittautua, mutta asiakas voi halutessaan palata terveyskeskuksen perusasiakkaaksi.
- Omalääkäri tuntee asiakkaansa ja tietää hänen taustansa, jolloin lääkärin ja potilaan vuorovaikutus on toimivampaa ja helpompaa, mikä sujuvoittaa palvelua ja nostaa hoidon laatua ja jatkuvuutta. Tärkeä tavoite on myös nopeuttaa hoitoon pääsyä, painottaa Haapaniemi.
Uusi potilastieto-järjestelmä säästää resursseja ja parantaa asiakkaiden palveluja
Hyvinvointialueella myös teknologian apuna käyttäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kallis ja hankala Apotti on poistettu käytöstä ja se on ollut suuri ratkaisu. Kehitystyö on tuomassa hyvinvointialueelle jopa 100 miljoonan euron säästöt tulevina vuosina. Potilastietojärjestelmä uusitaan uudella Lifecare-kokonaisuuden, joka on parhaillaan käyttöönottovaiheessa. Uusi järjestelmä sujuvoittaa ja parantaa asiakkaiden palveluita. Siihen integroitavat tekoälyratkaisut helpottavat puolestaan henkilöstön arkityötä sekä parantavat hoidon suunnittelua. Ennen kilpailutusta uuden potilasjärjestelmän hankinnan suunnittelussa muun muassa kuultiin tuhansia käyttäjiä ja heidän kokemuksiaan.
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on uudistanut palvelurakenteita määrätietoisesti ja kehittänyt palveluitaan ja työ jatkuu edelleen määrätietoisesti. Toimenpiteitä on tehty myös kiireettömän hoidon ajanvarauksille, jotta ne saadaan toimimaan paremmin, kertoo Haapaniemi.
Hyvinvointialue on ottanut käyttöön myös Lunna -sovelluksen, joka on otettu asiakkaiden parissa hyvin vastaan ja sillä on jo yli 200 000 käyttäjää. Toki paljon kehittämistä on vielä edessä.
Rahoituslaki otettu vakavasti
Länsi -Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut vakavasti rahoituslain, ja pyrkinyt sopeuttamaan tulonsa ja menonsa lain edellyttämällä tavalla, osin myös vaikeiden päätösten kautta. Kyseessä ei ole olleet pelkät säästöt ja leikkaukset vaan myös toiminnan tehokkuuden kehittäminen.
Hyvinvointialueella ollaan huolissaan uudesta rahoituslain muutosehdotuksesta, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Aluehallitus on antanut asiasta oman erittäin kriittisen lausuntonsa.
Länsi-Uudeltamaalta rahoitusta oltaisiin leikkaamassa ehdotuksen mukaan 54 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 104 euron leikkausta per asukas. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus on jo suhteessa kaikkein alhaisin ja siltä ollaan vielä leikkaamassa suhteessa enemmän kuin monilta muilta hyvinvointialueilta. Esimerkkinä Etelä-Savo, josta ollaan leikkaamassa 31€/asukas.
- Tuntuu, että uusi rahoituslakiehdotus rankaisee niitä hyvinvointialueita, jotka ovat tehneet työnsä ja hoitaneet taloutensa rahoituslain edellyttämällä tavalla, ihmettelee Haapaniemi.
Suurimmat kärsijät rahoituslain uudistuksessa olisivat Uusimaa ja Helsinki. Haapaniemen mukaan heikossa tilanteessa olevien hyvinvointialueiden rahoitusta voisi hoitaa muullakin tavalla kuin ottamalla rahoitusta taloutensa hyvin hoitaneilta hyvinvointialueilta.
”Omituinen rankaisutoimenpide”
Haapaniemen mukaan toimintatapa voi jopa johtaa siihen, että asiat jätetään hoitamatta, koska joku muu hoitaa ne sitten. Haapaniemi kuvaileekin rahoituslain uudistamista ”omituiseksi rankaisutoimenpiteeksi”.
Haapaniemi lisää vielä, että esimerkiksi THL:n tutkimustieto on sivuutettu lain valmistelussa. Lain tulisi kannustaa siihen, että tehdään ennaltaehkäisevää työtä sairastumisien ja hoitojen vähentämiseksi, mutta nyt tuntuu siltä, että ”sairastavuudesta palkitaan”.
Länsi-Uudellamaallakin ikäihmisten määrä tulee jatkossa kasvamaan merkittävästi, sekä määrällisesti että suhteellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden tarve kasvaa. Palvelujen tarpeen kasvamista siivittää myös väestönkasvu läntisellä Uudellamaalla.
JUSSI SALO
