SIUNTIO
Tuiskulan tytöt laiduntavat SiuntiossaSIUNTIO
Jos olet ajanut Lappersintietä Siuntion kirkonkylältä Virkkalaan päin niin olet varmasti huomannut tien vasemman puoleisella peltoaukealla erikoisia rakennelmia, jotka tuntuvat vaihtavan paikkaa päivittäin. Kyseessä ei ole näköharha sillä pellolla ovat Tuiskulan farmin laidunkanojen ja laidunbroilereiden kanalat, joita siirretään tuoreelle laidunlohkolle kaksi kertaa päivässä.
- Olemme suunnitelleet systeemin, jossa pystymme siirtämään kanalan, sähköaidan, verkkokaton ja linnut yhdellä kertaa ja tämä kaikki vie vain pari minuuttia. Kaikki kanamme ja broilerimme elävät siis toukokuun alusta lokakuun puoliväliin ulkona, tuoreella niittynurmella kuopsutellen ja ötököitä metsästäen, kertovat yrittäjäpariskunta Essi Ruuskanen ja Pieter-Jan Van Damme, joiden Tuiskula Farm on uudistavan viljelyn perhetila Siuntiossa.
- Tuotamme laiduntavan kanan munia, laidunbroileria, no dig -vihanneksia, yrttejä, marjoja, hunajaa, sekä syötäviä- ja kuivakukkia. No dig -menetelmä tarkoittaa sitä, että emme kaiva, kynnä, äestä tai käännä maata tai käytä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Sen sijaan panostamme terveeseen, eliörikkaaseen maaperään ja elävään juuriverkostoon, joka tuottaa terveitä ja vastustuskykyisiä kasveja, avaavat Essi ja Pieter-Jan farminsa toimintaa.
Siuntioon, Lappersintie 496:een Essi ja Pieter-Jan muuttivat Helsingin Kumpulasta vuonna 2019 puolivuotiaan Asta tyttärensä kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin perhe kasvoi toisella tyttärellä, Selmalla.
- Kun Pieter-Jan näki kuusi vuotta sitten tämän talon myynti-ilmoituksen Oikotiellä hän sanoi heti, että tuossa on meidän koti. Olin hänen kanssaan samaa mieltä, sillä en ole koskaan ollut mikään uusiokohdeihminen vaan halusin nimenomaan hirsirakenteisen, satavuotiaan talon, naurahtaa Essi.
Perheen nykyinen koti on rakennettu vuoden 1905 tienoilla ja lisäosa on nähnyt päivänvalon v. 1969.
- Kyseessä oli myyjän vanhempien koti ja talon isäntä oli aikoinaan toiminut Fagervikin kartanon puutarhurina ja täällä oli jäljellä paljon hänen istuttamiaan kasveja, Essi kertoo ja nimeään yhdeksi pihan suosikikseen jykevän hevoskastanjan.
Muuton jälkeen Belgiasta kotoisin oleva Pieter-Jan ja Kirkkonummen Veikkolassa kasvanut Essi maalasivat kotitalonsa ja ryhtyivät sen jälkeen rakentamaan hehtaarin tilalleen ensimmäisen kasvihuoneen.
- Tämä on minun lempparipaikkani, Essi tunnustaa esitellessään kasvihuonetta, jossa nyt kasvaa mm. pinaattia, retiisejä, kevätsipulia, vuonankaalia, nauriita ja lehtipersiljaa. Lisäksi sieltä löytyy viini- ja kiiwiköynnökset.
Kiiwiköynnös ei Essin mukaan tule koskaan tekemään yhtään hedelmää, mutta muuten se kasvaa oikein nätisti.
Tuiskulassa viljellään noudattaen uudistavan maatalouden (regenerative agriculture) periaatteita. Tämä tarkoittaa, että viljelysmaa paranee vuosi vuodelta sen sijaan että sen hedelmällisyys laskisi maatalouden vuoksi. Samalla maaperä pidättää paremmin vettä ja sietää sään ääri-ilmiöitä sekä sitoo itseensä hiilidioksidia ilmakehästä.
- Lisäksi pyrimme mahdollisimman suureen biodiversiteettiin, sillä suuren lajikirjon keskellä elävät kasvit voivat paremmin eivätkä tarvitse torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita, muistuttaa Essi.
Tuiskula on hyvin biointensiivinen pientila, jossa jokainen neliömetri on hyödynnetty yhdelle tai monelle toiminnolle samanaikaisesti. Suuressa kasvihuoneessa kasvaa kesällä vihanneksia ja talvella se toimii kanojen kotina. Aina kun mahdollista ja järkevää, viljellään samassa kasvatuspenkissä useampaa lajiketta samanaikaisesti.
Kaikkien puiden alla kasvaa monipuolinen peitekasvillisuus, joka luo vahvan juurten tukiverkoston pitämään huolta puiden terveydestä.
- Pyrimme siihen, että missään vaiheessa vuotta tilallamme ei ole paljasta maaperää, vaan kaikkialla joko kasvaa jotain tai on paksu kerros kompostia maaperän peittona. Mikään sellainen toiminto, joka heikentää maaperää, ei ole meille vaihtoehto. Tämä tarkoittaa myös, että emme kynnä, kaiva tai käännä maata ja suunnittelemme tarkasti laiduntavien eläinten vaikutuksen maaperälle, jotta vältymme ylilaiduntamiselta. Biointensiivinen uudistava viljely takaa sen, että emme tarvitse kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Me tuotamme tällä hetkellä vihanneksia, marjoja ja kananmunia, mutta uudistavan viljelyn menetelmät sopivat myös viljanviljelyyn ja mihin tahansa kokoluokkaan, vakuuttavat Essi ja Pieter-Jan.
- Uskomme, että uudistavan viljelyn menetelmät, meidän tapauksessamme erityisesti holistinen rotaatiolaidunnus ja no dig -vihannesviljely maksimaalisella biodiversiteetillä, ovat parasta mitä voi maaperän ja oman kehon mikrobistolle tarjota. Koska meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista sertifikaattia, järjestämme monta kertaa kesässä avoimen tilakierroksen, jolloin maatilaamme ja toimintaamme voi tulla itse tutustumaan ja toteamaan, onko samaa mieltä.
Laiduntavat kanat
Tuiskulan väeltä kysytään usein miksi he näkevät niin paljon vaivaa kanojen siirtämisen kanssa?
Pieter-Janin mukaan siihen on monta syytä: kanojen ja broilereiden hyvinvointi ja lajityypillinen elämä, kananmunien huippulaatu, hiilidioksidipäästöt, lajikato ja laitumen kestävä hoito.
Hänen mukaansa kaikilla ei ole täyttä selvyyttä mikä on laidunkanojen, luomun, free range-kanojen ja muiden kanojen ero?
- Luomukanoilla on myös aina vapaa pääsy ulkoaitaukseen ja free range kanatkin pääsevät ulkoilemaan päiväsaikaan. Kuitenkin jos kanoja on yhtään tarkkaillut, huomaa että niillä ei mene kuin viikko kuopsuttaa laidun tyhjäksi kasveista, jolloin ilman siirtoa jäljelle jää vain paljas maanpinta. Tämä tarkoittaa, että kanoilla ei ole enää loppukesäksi ruohoa tai ötököitä syötävänä ja paljas maanpinta menettää kykynsä sitoa hiilidioksidia itseensä sekä joutuu alttiiksi eroosiolle. Tärkein laidunkanat ja luomukanat erottava tekijä on siis kanojen siirto tuoreelle laitumelle joka päivä. Silloinkin, kun meidän kanat päättävät pysytellä kanalan sisällä (tuulinen sää, sade, kova helle), niillä on lattian tilalla tuoretta ruohoa. Kanojemme rehu on kalajauhotonta, maissitonta ja soijatonta luomurehua, jossa on soijan tilalla suomalaista luomuhamppua. Emme kuitenkaan ole luomusertifioituja eivätkä kananmunamme, kanamme tai broilerimme ole luomusertifioituja, kertoo Pieter-Jan.
Kanat hyötyvät päivittäisestä siirtämisestä monin tavoin.
- Meidän kanamme ja broilerimme saavat viettää kesänsä ulkona, luonnollisessa ja stressittömässä ympäristössä ja mikä tärkeintä, niillä on jatkuva mahdollisuus syödä tuoretta niittyruohoa ja ötököitä. Kasvit eivät siis lopu yhtäkkiä ylilaidunnuksen takia kesken vaan tuoretta ruohoa on päivästä toiseen tarjolla yhtä paljon. Koska maa ei ole laitumella paljas, kanat ja broilerit eivät myöskään sadesäällä joudu oleilemaan mutaisella laitumella. Laitumella kanat ja broilerit seuraavat luonnollista vuorokausirytmiä ja voivat täyttää kaikki lajityypilliset tarpeensa jahdaten hyönteisiä (ja jopa käärmeitä!), kuopsutellen ja ruohoa popsien. Kanat ja broilerit eivät myöskään elä omassa ulosteessaan, joten loiskierteet saadaan katkaistua,
Kanat ja broilerit pystyvät täydentämään rehupohjaista ravintoaan jopa 30% laitumen kasveilla ja ötököillä. Keltuainen on tästä syystä tummanoranssi ilman rehuun lisättäviä väriaineita. Tutkimusten mukaan laidunkanamunissa on enemmän vitamiineja, Omega 3 -rasvahappoja sekä beta-karoteenia ja alemmat kolesterolitasot kuin luomu- tai muissa kananmunissa.
Broilerin lihasta tulee laitumella rasvaisempaa ja broilereiden hyvinvointi tarkoittaa myös ravinnerikkaampaa lihaa. Broilereiden teurastus kotitilalla tuttujen hoitajien toimesta tarkoittaa myös sitä, että teurastuspäivä on niille mahdollisimman stressitön viime hetkeen saakka.
- Me noudatamme holistisen laiduntamisen periaatteita. Tämä tarkoittaa sitä, että kanamme ja broilerimme laiduntavat yhtä kohtaa 12 tuntia kerrallaan, jonka jälkeen emme palaa samaan kohtaan 3 kuukauteen. Tämä lepoaika takaa sen, että laidun pystyy täysin palautumaan laidunnuksesta ja kasvit eivät kuole ylilaidunnuksen seurauksena. Jokaista kasvia syödään meidän systeemissä vain kerran, joka tarkoittaa itse asiassa sitä, että kasvi kasvattaa syvemmät juuret ja kasvaa uudelleen suuremmaksi ja vahvemmaksi. Kohdissa, joissa kanat ja broilerit ovat kuopsutelleet itselleen hiekkakylvyn, uudet siemenet saavat 3 kuukautta aikaa itää ja aloittaa kasvunsa. Kaikki tämä johtaa yhdessä kasvien ja eläinten suurempaan lajikirjoon laitumella kuin ennen laiduntamista. Holistisesti hoidetut laitumet myös sitovat itseensä hiilidioksidia jopa 30 kertaa nopeammin kuin laiduntamattomat niityt, Pieter-Jan kertoo.
- Jos haluat tietää lisää viljelytekniikoistamme tai siitä, miten päädyimme niitä käyttämään, vieraile kotisivuillamme www.tuiskulafarm.com tai tule seuraavaan avoimeen tilapäivään!, kutsuvat Essi ja Pieter-Jan.
Vihanneksia, yrttejä, hunajaa ja laidunkananmunia voi ostaa suoraan tilalta (Lappersintie 496) portin vieressä olevasta pienestä tilapuodista eli kiskasta, jossa on itsepalvelu. Laidunbroilereita voi ostaa reko-torien lisäksi suoraan tilalta joka päivä.
SATU HOLMLUND
