PANEELIKESKUSTELUN perusteella yhteistä näkemystä alueen suunnasta ei ole, mutta monista lähtökohdista vallitsi silti laaja yksimielisyys.
Jussi Salo
INKOO
Tulevaisuuskuvat -selvitys avasi kolme mahdollista tulevaisuutta Länsi-UudellemaalleINKOO
Inkoossa järjestetty Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvat -asukasilta kokosi päättäjiä, asiantuntijoita ja asukkaita pohtimaan, millaiseksi alue voi kehittyä vuoteen 2035 mennessä. Keskustelun pohjana toimi Huomisen Länsi-Uusimaa -verkoston tilaama selvitys, jossa hahmotellaan kolme vaihtoehtoista kehityssuuntaa. Selvityksen tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaa, vaan auttaa päätöksentekijöitä tunnistamaan riskejä, mahdollisuuksia ja valintojen seurauksia.
Paneelikeskustelussa olivat mukana Kokoomuksen Antti Harjuoja, RKP:n Christian Strömberg, SDP:n Nina Wessberg, Vihreiden Elina Ahde ja Perussuomalaisten Daniel Hindersson. Keskustelun perusteella yhteistä näkemystä alueen suunnasta ei ole, mutta monista lähtökohdista vallitsi silti laaja yksimielisyys.
Kaksi näkökulmaa kehitykseen
Keskustelussa erottui kaksi päälinjaa. Osa panelisteista painotti Länsi-Uudenmaan mahdollisuutta nousta vihreän siirtymän investointien ja teollisen kasvun keskittymäksi. Toiset korostivat maltillisempaa kehitystä, jossa keskiössä ovat sujuva arki, asumisen laatu ja alueen vetovoima elinympäristönä.
Yhdestä asiasta vallitsi kuitenkin selvä yhteisymmärrys: kehitystä tarvitaan, eikä paikalleen jääminen ole realistinen vaihtoehto. Selvityksen mukaan kuntatalouden liikkumavara kapenee väestörakenteen muutoksen ja investointitarpeiden vuoksi, mikä lisää painetta priorisointiin ja uusiin toimintamalleihin. Paneelissa tätä tulkittiin niin, että kuntien on otettava aktiivinen rooli oman tulevaisuutensa rakentamisessa.
INKOOSSA järjestetty Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvat -asukasilta kokosi päättäjiä, asiantuntijoita ja asukkaita pohtimaan, millaiseksi alue voi kehittyä vuoteen 2035 mennessä.
Jussi Salo
Yhteistyö nähtiin avaintekijänä
Vaikka painotukset vaihtelivat, yhteistyö nousi keskustelussa keskeiseksi teemaksi. Panelistit pitivät sekä poliittista yhteistyötä että kuntien välistä kumppanuutta ratkaisevina tekijöinä, jotta alue pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Selvityksessä todetaan, että kehitykseen vaikuttavat monet epävarmat tekijät, kuten kansainvälinen talous, investoinnit, väestöliikkeet ja infrastruktuuri. Keskustelijoiden mukaan paikallisella päätöksenteolla on näihin enemmän vaikutusvaltaa kuin usein ajatellaan.
Ajankohtaiset päätökset taustalla
Illan keskustelu linkittyi myös Inkoon tämänhetkiseen tilanteeseen. Kunnassa on käynnissä useita merkittäviä prosesseja: teollinen investointihanke jakaa mielipiteitä, kunnalla on uusi strategia ja uutta kunnanjohtajaa haetaan. Panelisteilta kysyttiin, millaista johtajuutta kunta nyt tarvitsee. Vastauksissa korostuivat strateginen ajattelu, päätöksentekokyky epävarmuudessa sekä taito sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.
Tulevaisuuden suunta ratkaistaan nyt
Tilaisuuden keskeinen viesti oli, että alueen tulevaisuus ei määräydy ulkoisten tekijöiden seurauksena, vaan siihen vaikutetaan aktiivisesti paikallisilla päätöksillä. Pitkät kehitystrendit, kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, etenevät joka tapauksessa, mutta niiden alueellisia vaikutuksia voidaan ohjata.
Keskustelun päätteeksi yleisölle jäi pohdittavaksi, haluaako Länsi-Uusimaa olla aktiivinen suunnannäyttäjä vai varovainen sopeutuja. Varmaa vastausta ei vielä ole, mutta yksi asia oli panelisteille selvä: suunta ratkaistaan päätöksillä, joita tehdään jo nyt.
