Us­kal­lan­ko ikään­tyä? Tä­hän ky­sy­myk­seen saan sote-po­lii­tik­ko­na yleen­sä vas­ta­ta.

Suo­men vä­es­tö ikään­tyy. Tämä tren­di ei ole vain suo­ma­lai­nen vaan mo­net län­si­maat jou­tu­vat miet­ti­mään, mi­ten pal­ve­lui­ta ke­hi­te­tään huo­mi­oi­den ikään­ty­nei­den tar­peet.

It­se toi­von, et­tä mei­dän hy­vin­voin­ti­a­lu­eem­me oli­si se­ni­o­riys­tä­väl­li­nen hy­vin­voin­ti­a­lue. Ikä­vä kyl­lä meil­lä riit­tää vie­lä te­ke­mis­tä ikään­ty­nei­den pal­ve­lui­den suh­teen.

Ar­jen tu­li­si ol­la tur­val­lis­ta ikään­ty­neil­le. Se tar­koit­taa sitä, et­tä tar­jol­la on tur­val­li­nen koti, ikään­ty­neel­le löy­tyy tar­vit­ta­vat pal­ve­lut ja ar­ki su­juu mie­lek­kääl­lä ta­val­la. Mitä tu­lee asu­mi­seen, tu­li­si mei­dän saa­da Kirk­ko­num­mel­le li­sää hoi­va­paik­ko­ja vas­taa­maan kas­va­vaan pal­ve­lu­tar­pee­seen. Mie­les­tä­ni ikään­ty­neel­le kuu­luu ar­vo­kas van­huus ja pai­kan pi­täi­si löy­tyä hoi­va­ko­dis­ta omal­ta paik­ka­kun­nal­ta el­lei ikään­ty­nyt ja hä­nen omai­sen­sa toi­sin ha­lua.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­euu­dis­tus oli to­del­la iso uu­dis­tus, joka nä­kyi en­nen kaik­kea ikään­ty­nei­den ar­jes­sa, kos­ka ikään­ty­neet käyt­tä­vät eni­ten sote-pal­ve­lui­ta vä­es­tös­tä. Jat­ku­vat sääs­tö­uu­ti­set ja eri­lai­set muut pää­tök­set ovat vai­kut­ta­neet mo­nel­la ikäih­mi­sel­lä ne­ga­tii­vi­ses­ti tur­val­li­suu­den tun­tee­seen.

Se, mi­hin pi­täi­si pa­nos­taa ikään­ty­nei­den pal­ve­luis­sa, on juu­ri en­nal­ta­eh­käi­sy. On ikä­vä to­de­ta, et­tä täs­sä juu­ri alu­eel­la on ta­pah­tu­nut ke­hi­ty­sas­ke­lia toi­seen suun­taan kuin oli­si toi­vot­ta­vaa. Pi­dän kui­ten­kin hy­vä­nä, et­tä alu­eem­me läh­tee nyt edis­tä­mään ikä­neu­vo­laa, eli koh­den­net­tu­ja ter­veys­tar­kas­tuk­sia tie­tyil­le ikään­ty­nei­den asi­a­kas­ryh­mil­le. Tämä on as­kel oi­ke­aan suun­taan. Mie­le­käs toi­min­ta, joka jär­jes­te­tään yh­des­sä kun­nan kans­sa, on tär­ke­ää. Kaik­kea toi­min­taa ei kui­ten­kaan saa siir­tää etäyh­teyk­sien va­raan. Olen huo­lis­sa­ni täs­tä ke­hi­tyk­ses­tä en­nen kaik­kea ikään­ty­nei­den pal­ve­luis­sa. Mie­les­tä­ni la­kiin tu­li­si kir­ja­ta, mi­ten ikään­ty­nei­den päi­vä­toi­min­taa jär­jes­te­tään, kos­ka nyt tämä pal­ve­lu näyt­tää hy­vin eri­lai­sel­ta riip­pu­en sii­tä, mil­lä hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la asuu.

En­nal­ta­eh­käi­se­vien pal­ve­lui­den li­säk­si on tär­ke­ää, et­tä pe­rus­ter­vey­den­huol­to toi­mii. It­se toi­von, et­tä sai­sim­me edes jo­kai­sel­le ikään­ty­neel­le oma­lää­kä­rin. Tämä voi ol­la haas­ta­vaa sil­lä lää­kä­ri­ti­lan­ne on hy­vin eri­lai­nen eri osis­sa alu­et­ta. Omaan ter­vey­sa­se­maan pi­tää saa­da yh­teys, kun sin­ne on asi­aa. It­se toi­von, et­tä alu­eem­me pi­tää kiin­ni sii­tä, et­tä myös pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ku­ten Siun­ti­os­sa ja In­koos­sa löy­tyy lä­hi­ter­vey­sa­se­ma. Am­bu­lans­se­ja on myös vä­hen­net­ty ja In­koos­sa ei ole enää 24/7 en­si­hoi­don yk­sik­köä. Tämä vai­kut­taa myös ne­ga­tii­vi­ses­ti ikään­ty­nei­den tur­val­li­suu­den tun­tee­seen.

Mei­dän pi­tää kai­kin kei­noin luo­da se tun­ne, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­lam­me us­kal­taa ikään­tyä tur­val­li­ses­ti. Nyt mo­nia huo­les­tut­taa se, mi­ten pär­jää ja mis­tä saa tar­vit­ta­es­sa apua. Ti­lan­ne ei ole ai­na niin huo­no kuin leh­tien pals­toil­ta jos­kus voi ym­mär­tää, mut­ta to­si­a­sia on se, et­tä luot­ta­mus­ta hy­vin­voin­ti­a­lu­ee­seem­me on vah­vis­tet­ta­va. Se ta­pah­tuu par­hai­ten te­ko­jen kaut­ta.

HEN­RIK WICKST­RÖM

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, (r.)

Alu­e­val­tuus­to­ryh­män pj.

Län­si-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lue

In­koo