Jussi Salo
VÄRMÄLÄ
Vähähyötyisistä hoidoista keskustelu ei saa johtaa ikärasismiin ja terveyserojen lisääntymiseen
Vähähyötyiset hoidot ovat nousseet valtakunnalliseen keskusteluun. Vähähyötyisinä hoitoina mainitaan tarpeettomat antibioottihoidot ja kuvantamistutkimukset, iäkkäiden ihmisten mahdollisesti haitallinen monilääkitys ja kohdentamattomat laboratoriotestit. Myös ylidiagnostisoinnista ja ylihoidosta on ollut puhetta.
Suomessa on osattu hillitä antibioottien käyttöä, karsia turhia lääkityksiä ja jättää turhat röntgenkuvaukset ja laboratoriokokeet ottamatta. Valitettavasti vallitseva keskustelu vähähyötyisistä hoidoista on kuitenkin menossa ikärasistiseen ja terveyseroja lisäävään suuntaan. Ajatus hoitojen karsimisesta kylmää, koska terveyspalveluissa vallitsee edelleen tilanne, jossa yksityisiltä lääkäriasemilta saa enemmän hoitoa ja tutkimuksia kuin julkisissa palveluissa.
Tällä hetkellä julkisen sektorin palveluissa on kieltäydytty antamasta aikoja lääkärille tai terveydenhoitajalle, eikä ole laadittu kokonaisvaltaisia hoitosuunnitelmia, jotka edistäisivät perussairauden hoitoa ja vähentäisivät perussairautta sairastavan huolta oman sairautensa hoidosta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa tavoitteena oli vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja ja luoda palvelujen tasa-arvoinen saatavuus. Todellisuudessa julkiset terveyspalvelut eivät ole juurikaan muuttuneet ainakaan Uudellamaalla. Perustason terveysasemapalvelut ja erityistason HUSin palvelut toimivat vieläkin siten, miten niissä toimittiin ennen hyvinvointialueuudistusta. Eli omissa siiloissaan. Asiakasta pallotellaan palveluissa.
Olisi kohtuullista, olla huolestuttamatta asukkaita vähähyötyisten hoitojen keskustelulla, ja sen sijaan edistää perussairautta sairastavien elämänlaadun parantumista. Niihin keskusteluihin liittyy vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoidot, jotka tuottavat ihmisille parhaiten elämänlaatua ja terveyshyötyä. Ne myös hillitsevät kustannusten kasvua ja tasoittavat hyvinvointi- ja terveyseroja. Vaikuttavuutta on siis myös se, että perussairautta sairastava saa ajoissa tukea ja apua sairauteensa liittyvässä huolessa tai vaivassa.
Toivottavasti terveyspalveluihin liittyvissä keskusteluissa päästään eroon ikärasismilta vaikuttavasta ja terveyseroja lisäävästä keskustelusta. On myös kiirehdittävä perussairautta sairastavien mahdollisuutta saada tarvitsemansa aika sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle ja tarvittaessa lääkärille kuten myös sairauteen liittyvä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, jossa on huomioitu muutkin kuin lääkitys- ja laboratoriokontrolliasiat. Näin toimiessa otetaan sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattitaito nykyistä paremmin terveyspalvelujen asiakkaita oikeasti hyödyttävään käyttöön, kavennetaan terveyseroja ja toimitaan asukkaita hyödyttäen ja vaikuttavasti.
JOHANNA VÄRMÄLÄ
HTM
Sairaanhoitaja (YAMK)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen 1.vpj
