Vuoden vaarallisin aika alkaa nyt: Hirvikolarit kääntyivät uudelleen kasvuun

LII­KEN­NE

Lau­an­tai­na al­ka­va hir­ven­met­säs­tys voi li­sä­tä hir­vien liik­ku­mis­ta myös päi­vi­sin, mikä kas­vat­taa tör­mäys­ris­kiä lii­ken­tees­sä. Hir­vi­ko­la­rei­den mää­rä Suo­mes­sa on kas­va­nut kah­des­sa vuo­des­sa 20 pro­sent­tia.

Hir­vi­ko­la­rit ovat use­an vuo­den vä­he­ne­mi­sen jäl­keen uu­del­leen kas­vus­sa. Hir­vi­ko­la­re­ja sat­tui vuon­na 2025 Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan yh­teen­sä 1 814. Mää­rä on kas­va­nut vuo­des­ta 2023 pe­rä­ti 20 pro­sent­tia.

Vaa­ral­li­sin ai­ka on juu­ri nyt: val­ta­o­sa hir­vi­ko­la­reis­ta ta­pah­tuu Ifin va­hin­ko­ti­las­to­jen mu­kaan loka–mar­ras­kuus­sa hä­mä­rän ja pi­me­än ai­kaan. Hir­ven­met­säs­tyk­sen al­ka­es­sa eläi­met voi­vat liik­kua ta­val­lis­ta enem­män myös päi­vi­sin.

– Hir­vi­ko­la­rien li­sään­ty­mi­nen on huo­les­tut­ta­vaa, sil­lä va­ka­vim­mat hen­ki­lö­va­hin­got sat­tu­vat useim­mi­ten juu­ri hir­vi­ko­la­reis­sa. Vaik­ka peu­ra­ko­la­rei­ta ta­pah­tuu mo­nin­ker­tai­nen mää­rä, hir­ven suu­ri koko te­kee tör­mäyk­sis­tä sel­väs­ti vaa­ral­li­sem­pia, muis­tut­taa ajo­neu­vo­va­kuu­tus­ten va­kuu­tus­pääl­lik­kö Jo­han­na Jo­hans­son Ifis­tä.

Hir­vi­ko­la­re­ja sat­tui Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan vii­me vuon­na eni­ten Poh­jois-Poh­jan­maal­la, Kes­ki-Suo­mes­sa ja Uu­del­la­maal­la. Hir­vi­ko­la­rit ovat kui­ten­kin koko maan il­miö: vuo­si­na 2017–2025 nii­tä sat­tui 290 kun­nas­sa Man­ner-Suo­men 292 kun­nas­ta. Ai­no­as­taan Kau­ni­ai­sis­ta ja Kas­ki­sis­ta ei ole ra­por­toi­tu yh­tään hir­vi­ko­la­ria.

Yk­sit­täi­sis­tä kun­nis­ta ko­la­ri­ti­las­to­jen kär­jes­sä oli­vat vii­me vuon­na Mik­ke­li, Kou­vo­la ja Ou­lu.

– Eri­tyi­ses­ti Mik­ke­li erot­tuu tois­tu­vas­ti hir­vi­ko­la­ri­ti­las­tois­sa. Kaik­ki kol­me kär­ki­kun­taa ovat pin­ta-alal­taan suu­ria kun­tia, joi­den alu­eel­la kul­kee pal­jon maan­tei­tä, myös val­ta­tei­tä, Jo­hans­son taus­toit­taa.

– Hir­vi­ko­la­rit yh­dis­te­tään usein juu­ri val­ta­tei­hin, mut­ta noin joka kym­me­nes kai­kis­ta vii­me vuo­den hir­vi­ko­la­reis­ta sat­tui yk­si­tyi­sel­lä tiel­lä. Val­ta­teil­lä kor­ke­at no­peu­det li­sää­vät ris­ke­jä, mut­ta met­säi­sil­lä ja ka­peil­la teil­lä nä­ky­vyys voi ol­la heik­ko, jol­loin hir­vi il­mes­tyy eteen hy­vin ly­hy­el­lä va­roi­tu­sa­jal­la, Jo­hans­son sa­noo.

Auto päätyy hirvikolarissa lähes aina lunastukseen

Hir­vi­ko­la­rin jäl­jil­tä au­to pää­tyy vau­ri­oi­den­sa vuok­si lu­nas­tet­ta­vak­si lä­hes ai­na. Tämä on sel­vä ero ver­rat­tu­na tör­mäyk­siin pie­nem­pien eläin­ten, ku­ten peu­ran tai kau­riin, kans­sa. Kau­ris- ja peu­ra­ko­la­reis­sa au­ton vau­ri­ot ra­joit­tu­vat yleen­sä au­ton etuo­saan.

– Riis­ta­ko­la­rien kor­jaus­kus­tan­nuk­set ovat kas­va­neet. Tör­mäys­koh­dan si­jain­ti, au­ton ikä ja ar­vo sekä kor­jat­ta­vien osien kal­leus vai­kut­ta­vat sii­hen, pää­dy­tään­kö va­hin­gon jäl­jil­tä au­ton lu­nas­tuk­seen. Eri­tyi­ses­ti keu­la­vau­ri­ot ja uu­dem­man ajo­neu­vo­tek­nii­kan rik­kou­tu­mi­nen voi­vat nos­taa kor­jaus­kus­tan­nuk­sia huo­mat­ta­vas­ti, ku­vaa Jo­hans­son.

Sa­maan ai­kaan kun hir­ven­met­säs­tys li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta, al­kaa myös vil­li­si­ko­jen vilk­kain ko­la­ri­kau­si. Vil­li­si­ka­ko­la­rit ovat har­vi­nai­sia, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti va­ka­via. Suo­men vil­li­si­ka­kan­ta on kes­kit­ty­nyt vah­vas­ti Kaak­kois-Suo­meen. Eni­ten vil­li­si­ka­ko­la­re­ja sat­tui Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan vii­me vuon­na Ky­men­laak­sos­sa, Uu­del­la­maal­la ja Ete­lä-Kar­ja­las­sa.

Vil­li­si­at liik­ku­vat usein use­am­man eläi­men ryh­mis­sä. No­peut­ta kan­nat­taa­kin alen­taa heti en­sim­mäi­sen vil­li­si­ka­ha­vain­non jäl­keen.

– Vii­me viik­koi­na on teh­ty usei­ta ha­vain­to­ja vil­li­si­ka­lau­mois­ta. Jos tör­mää vil­li­si­kaan, on hyvä tie­dos­taa, et­tä louk­kaan­tu­nut vil­li­si­ka voi ol­la hen­gen­vaa­ral­li­nen. Pysy au­tos­sa, siir­rä au­to mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan tur­val­li­seen paik­kaan ja soi­ta hä­tä­nu­me­roon 112, Jo­hans­son muis­tut­taa.

NÄIN TUNNISTAT HIRVIKOLARIN RISKIPAIKAN

Ris­ki hir­ven koh­taa­mi­seen kas­vaa eli ajo­no­peut­ta kan­nat­taa hil­jen­tää eri­tyi­ses­ti kun:

Ajat hä­mä­räs­sä tai pi­me­äl­lä – suu­rin ris­ki on tun­ti au­rin­gon­las­kun jäl­keen

Lii­kut hir­vi­va­roi­tus­mer­kein mer­ki­tyl­lä tie­o­suu­del­la

Lä­hes­tyt koh­taa, jos­sa hir­vi­ai­ta al­kaa tai päät­tyy

Tien var­res­sa nä­kyy met­säs­tä­jiä tai met­säs­tys­seu­ru­een ajo­neu­vo­ja

Nä­ky­vyys tien pien­ta­reil­le on heik­ko

Jos näet yh­den hir­ven, hi­das­ta vä­lit­tö­mäs­ti, sil­lä sa­mal­la alu­eel­la liik­kuu usein use­am­pia eläi­miä