INKOON kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström pitää erityisesti talouden tasapainottamista kriittisenä, jotta Inkoo voi säilyttää itsenäisyytensä tulevaisuudessa ja kehittyä myönteiseen suuntaan.
Jussi Salo
INKOO
Wickström: Inkoossa tarvitaan talouden realismia ja edelläkävijyyttäINKOO
Tulevana syksynä Inkoon kuntapäättäjät tekevät kaksi merkittävää päätöstä: uusi kuntastrategia ja talouden tasapainottamisohjelma. Kunnanhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) pitää erityisesti talouden tasapainottamista kriittisenä, jotta Inkoo voi säilyttää itsenäisyytensä tulevaisuudessa ja kehittyä myönteiseen suuntaan.
Miksi Inkoon talous kaipaa nyt erityistä huomiota?
- Suomessa kasvu on pysähtynyt, ja valtionosuudet ovat heikentyneet väestörakenteen muutosten myötä. Inkoossa tämä näkyy konkreettisesti vähentyneinä verotuloina ja korkeina poistoina, jotka johtuvat isoista investoinneista, kuten Kyrkfjärdens skolanin rakentamisesta ja Inkoonrannan sekä Degerbyn kunnallistekniikasta. Osa investoinneista ei ole vielä tuonut odotettuja tuloja, kuten Inkoonranta, kertoo Wickström.
Millä keinoin Inkoo aikoo vastata haasteisiin?
- Meidän täytyy siirtyä reaalitalouden linjalle ja ymmärtää, ettei maailma pysy ennallaan. On tärkeää, että emme jää paikoilleen. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Inkoo kehittyy. On uskallettava katsoa eteenpäin myönteisesti – Inkoossa on paljon mahdollisuuksia, sanoo Wickström.
Joddbölen alueen kehittäminen on herättänyt keskustelua – mitä ajattelet alueen kehittämisestä?
- Kuntavaalien alla talous jäi keskustelussa Joddbölen varjoon. Itse kannatin kaavan hyväksymistä nimenomaan taloudellisista syistä. Jos haluamme puolustaa inkoolaisten lähipalveluita, meidän täytyy myös edistää kehityshankkeita, jotka tuovat kunnalle tuloja. Joddbölen kaavan hyväksymisen ansiosta valtio maksaa Tähteläntien ja Satamatien liittymien parannukset, mikä säästää kunnalle 3–4,5 miljoonaa euroa. On tärkeää nähdä myös tämä hyöty, vaikka hanke jakaa mielipiteitä.
- Koen, että moni kaavaa vastustanut valtuutettu ei ole avannut sitä, miten talous tasapainotetaan, jos samaan aikaan vastustaa Joddbölen alueen suunnitelmia ja haluaa ylläpitää kaikki palvelut. Se ei ole johdonmukaista. Fortum on jo kertonut kunnalle, että vahva vastustaminen on heikentänyt Joddbölen vetovoimaa. Tämä viesti meidän on otettava vakavasti. Ymmärrän heitä inkoolaisia, joita hanke huolestuttaa. Siksi aionkin itse panostaa aikaa dialogin vahvistamiseen niin päättäjien kuin kuntalaisten keskuudessa. Paikallista hyväksyntää on vahvistettava toisia ymmärtäen, sanoo Wickström.
-Oli hienoa, että meillä oli lähes 50 päättäjää lähiseudun kunnista keskustelemassa Joddbölen kehittämisestä syyskuun alussa ja seudun kunnanjohtajat Hangosta Kirkkonummelle teki yhteisen lausunnon osoittaaksen tuen Joddbölen kehittämiselle, Wickström toteaa.
Entä jos terästehdashanke ei toteudukaan?
- Se on täysin mahdollista, mutta kaavoituksen kautta meillä on silti vahva neuvotteluvaltti valtion suuntaan, josta meillä on hyötyä. En rakenna Inkoon tulevaisuutta pelkästään Joddbölen varaan, mutta se on selkeä ja vahva kasvunäkymä tällä hetkellä. En halua, että vaihtoehtona on vain näivettyminen ja jatkuvat veronkorotukset, sanoo Wickström.
Miltä kunnan tulevaisuus näyttää pidemmällä aikavälillä?
- Inkoossa on tapahtunut paljon hyvää. Keskustan viihtyvyys on parantunut, joukkoliikenne toimii, meillä on laadukkaat koulut ja luonto sekä saaristo ovat isoja vetovoimatekijöitä. Inkoo on hyvä paikka asua ja tehdä etätöitä. Nyt meidän pitää jalostaa aiemmat investoinnit parhaalla mahdollisella tavalla. Arjen turvallisuus, viihtyvyys, pk-seudun läheisyys - kaikki nämä ovat meidän etujamme.
Mistä säästöjä etsitään?
- Väestörakenne on muuttunut – syntyvyys on laskenut 70–80 lapsesta noin 40 lapseen vuodessa. Kymmenessä vuodessa lapsimäärä on vähentynyt 200:lla. Tämä vaikuttaa erityisesti sivistyspalveluihin. Meidän pitää sopeuttaa menot vastaamaan nykytilannetta, mutta samalla panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja lasten hyvinvointiin. Luotan kasvatuksen ja opetuksen lautakuntaan tässä asiassa, jotta laadukas koulutus ei kärsi. Seuraan erityisen tarkkaan lautakunnan työtä tänä syksynä, sanoo Wickström.
Joudutaanko veroja nostamaan?
- Veroista täytyy keskustella, mutta myös hallinnon tehokkuudesta. Tulen itse esittämään kuntahallinnon tarkistamista ja uusia yhteistyömuotoja naapurikuntien kanssa. Myös investointeja tulee arvioida kriittisesti. Kulttuurisalin rakentamista varten saadut kolme miljoonaa euroa pitää hyödyntää viisaasti – en ole sen unohtamisen kannalla, mutta meidän täytyy miettiä, miten hanke toteutetaan nykyisessä taloustilanteessa.
Millainen on sinun visioksi Inkoon tulevaisuudesta?
- Toivon elävää ja hyvinvoivaa Inkoota. Haluaisin, että saisimme omanlääkärimallin Inkooseen, ja että lähipalvelut säilyvät – ne ovat meille iso vetovoimatekijä. Samalla pitää edistää kantatie 51:n ja rantaradan kehittämistä yhdessä naapurikuntien kanssa. Ennen kaikkea meidän pitää uskoa Inkoon tulevaisuuteen, vaikka edessä onkin taloudellisesti haastavia vuosia. Yhdessä voimme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi. Toivon, että kuntastrategiassa uskallamme visioida. Meillä on kaikki mahdollisuudet pysyä jatkossakin turvallisena ja viihtyisänä asuinpaikkana, jossa luonto ja saaristo ovat läsnä, yhteisöllisyys vahvaa unohtamatta tärkeintä, eli hyvinvoivia lapsia, nuoria ja perheitä, sanoo Wickström.