LÄN­SI­RA­TA

Kes­kus­te­lu Län­si­ra­das­ta on jat­ku­nut kii­vaa­na vii­me viik­koi­na. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö on va­roit­ta­nut sii­tä, et­tä hank­keen kus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta mer­kit­tä­väs­ti. Mi­nis­te­riö toi­voi, et­tä Län­si­ra­dan var­rel­la si­jait­se­vat kun­nat oli­si­vat al­le­kir­joit­ta­neet muis­ti­on, jos­sa kus­tan­nus­nou­sun to­den­nä­köi­syys tuo­daan esiin. Näin ei kui­ten­kaan ta­pah­tu­nut.

Kan­sa­ne­dus­ta­ja Hen­rik Wickst­röm (r.) pyy­si muis­ti­o­ta näh­tä­väk­seen. Muis­ti­os­sa to­de­taan seu­raa­vaa (suo­ra si­taat­ti):

’’So­pi­muk­sen al­le­kir­joi­tus­het­kel­lä yh­ti­ön ar­vio hank­keen ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta on 1 320 mil­joo­naa eu­roa. Yh­tiö on ar­vi­oi­nut hank­keen kus­tan­nu­sar­vi­on (1,32 mrd eur) pis­te­lu­vul­la MAKU 130 (2015 =100). Ra­ken­ta­mis­hank­keen kus­tan­nuk­sia ja mah­dol­lis­ta kus­tan­nus­nou­sua ar­vi­oi­daan maa­ra­ken­nus­kus­tan­nu­sin­dek­sin (MAKU) pe­rus­teel­la. MAKU-in­dek­si on si­dot­tu ai­na tie­tyn re­fe­rens­si­vuo­den kus­tan­nus­ta­soon. Väy­lä­vi­ras­to käyt­tää sen hank­kei­den kus­tan­nu­sar­vi­ois­sa kus­tan­nus­ta­soa MAKU 145 (2020=100). Sel­key­den vuok­si voi­daan to­de­ta, et­tä yh­ti­ön kus­tan­nu­sar­vio on ar­vi­oi­tu ny­ky­het­ken hin­ta- ja kus­tan­nus­ta­sos­sa, kun taas Väy­lä­vi­ras­ton kus­tan­nu­sar­vi­ois­sa on py­rit­ty huo­mi­oi­maan, mikä hank­kei­den kus­tan­nu­sar­vio oli­si tu­le­vai­suu­den hin­ta/kus­tan­nus­ta­sos­sa. Mi­kä­li ra­ken­ta­mis­hank­keen kus­tan­nu­sar­vi­o­ta tar­kas­tel­laan Väy­lä­vi­ras­ton käyt­tä­mäs­sä kus­tan­nus­ta­sos­sa, oli­si hank­keen tä­män het­ken ar­vi­oi­tu ko­ko­nais­kus­tan­nus noin 1,5 mil­jar­dia eu­roa.’’

Muis­ti­o­ta ei kui­ten­kaan ole toi­mi­tet­tu kun­tien päät­tä­jil­le, mikä on Wickst­rö­min mie­les­tä eri­kois­ta. Hä­nen mu­kaan­sa kus­tan­nus­ta­so pe­rus­tuu lii­an op­ti­mis­ti­siin ar­vi­oi­hin, mikä saa Län­si­ra­dan näyt­tä­mään edul­li­sem­mal­ta vaih­to­eh­dol­ta kuin Ran­ta­ra­dan pe­rus­pa­ran­ta­mi­nen.

– On syy­tä muis­taa, et­tä suu­ri osa Län­si­ra­das­ta oli­si yk­si­rai­teis­ta ja kär­si­si sa­mois­ta haas­teis­ta kuin ny­kyi­nen Ran­ta­ra­ta, Wickst­röm to­te­aa.

Hä­nen mu­kaan­sa Ran­ta­ra­dan pa­ran­ta­mi­nen mak­sai­si 200–300 mil­joo­naa eu­roa, kun taas Län­si­ra­dan ra­ken­ta­mi­nen mak­sai­si usei­ta mil­jar­de­ja.

– Ha­lu­an nos­taa esiin esi­mer­kin Nor­jas­ta: Os­los­sa suun­ni­tel­ta­van uu­den met­ro­lin­jan kus­tan­nuk­set ar­vi­oi­tiin vuon­na 2013 ole­van 4,5 mil­jar­dia Nor­jan kruu­nua. Nyt ar­vio on 27,5 mil­jar­dia kruu­nua.

Län­si­ra­dan en­sim­mäi­nen vai­he kat­tai­si vain Salo–Ku­pit­taa-vä­lin sekä Loh­ja–Es­poo-ra­dan. Tu­le­vien hal­li­tus­ten vas­tuul­le jäi­si pää­tös koko hank­keen lop­puun­saat­ta­mi­ses­ta.

– Nyt ei siis pää­te­tä koko hank­keen to­teut­ta­mi­ses­ta, jo­ten epä­var­muus jat­kuu var­sin­kin ran­ta­ra­dan osal­ta, Wickst­röm sa­noo.

Rantaradan kehittäminen on kustannustehokkain vaihtoehto

Wickst­röm pel­kää, et­tä tämä epä­var­muus koi­tuu Ran­ta­ra­dan tap­pi­ok­si, mitä hän ei voi hy­väk­syä. Ran­ta­ra­ta tar­vit­see noin 140 mil­joo­nan eu­ron pe­rus­kor­jauk­set, ja li­säk­si suun­nit­teil­la on uu­si ju­nien koh­taa­mis­paik­ka Siun­ti­on ja Kirk­ko­num­men vä­lil­le. Hä­nen mu­kaan­sa Ran­ta­ra­taa voi­daan ke­hit­tää te­hok­kaas­ti pa­ran­ta­mal­la ra­taa ja li­sää­mäl­lä koh­taa­mis­paik­ko­ja. Loh­jan ra­ta­yh­teys on Wickst­rö­mil­le tär­keä ta­voi­te, mut­ta ei Ran­ta­ra­dan kus­tan­nuk­sel­la.

– Nyt mei­dän tu­lee seu­tu­na teh­dä töi­tä sen eteen, et­tei Ran­ta­ra­dan tar­pei­ta unoh­de­ta. Ran­ta­ra­ta on yk­si seu­tum­me tär­keim­mis­tä elin­voi­ma­te­ki­jöis­tä. On ol­lut ikä­vää seu­ra­ta, mi­ten alu­eem­me tar­peet on ha­lut­tu si­vuut­taa.

Ran­ta­ra­ta­ryh­män kun­nat, Kirk­ko­num­mea lu­kuun ot­ta­mat­ta, ai­ko­vat esit­tää au­diens­si­pyyn­nön pää­mi­nis­te­ri Pet­te­ri Or­pol­le ja lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Lulu Ran­teel­le. Kes­kus­te­lu kes­keis­ten päät­tä­jien kans­sa on tär­ke­ää, jot­ta voim­me tur­va­ta Ran­ta­ra­dan tu­le­vai­suu­den. Mi­nus­ta vai­kut­taa sil­tä, et­tä Län­si­ra­ta-kun­nat ha­lu­a­vat tar­koi­tuk­sel­la hei­ken­tää seu­tum­me elin­voi­maa, Wickst­röm poh­tii.

Rantarata tarvitsee tukea myös valtiolta

Wickst­röm muis­tut­taa, et­tä Suo­men jul­ki­nen ta­lous vel­kaan­tuu no­pe­as­ti. Sik­si in­ves­toin­tien tu­lee ol­la vai­kut­ta­via.

– Mi­nul­le on tär­ke­ää, et­tä ai­na­kin ny­kyi­nen pal­ve­lu­ta­so säi­lyy Ran­ta­ra­dal­la. Tar­vit­sem­me it­se asi­as­sa li­sää ju­na­vuo­ro­ja, esi­mer­kik­si suo­ria Han­ko–Hel­sin­ki-yh­teyk­siä. Val­ti­on tu­li­si mie­les­tä­ni jat­kos­sa osal­lis­tua myös näi­den kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen – os­te­taan­han val­ti­oa­vul­la len­to­yh­teyk­si­ä­kin maa­kun­ta­ken­til­le, vaik­ka mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat huo­mat­ta­van vä­häi­siä. Mei­dän seu­tum­me ei saa jou­tua mak­su­mie­hek­si uu­den ra­dan ta­kia, jon­ka hyö­ty­suh­det­ta on syys­tä­kin ky­see­na­lais­tet­tu, Wickst­röm sa­noo.