KIRKKONUMMI on Suomen 14. elinvoimaisin kunta vuotuisen WSP:n kuntavertailun mukaan.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
WSP: Kirkkonummi on Suomen 14. elinvoimaisin kunta – inhimillisessä pääomassa ykkönenKIRKKONUMMI
WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2025 -kuntavertailun mukaan Pirkkala on Suomen elinvoimaisin kunta ennen Porvoota ja Raisiota. Kirkkonummi on Suomen 14. elinvoimaisin kunta vuotuisen kuntavertailun mukaan. Viime vuodesta Kirkkonummen sijoitus parani kahdeksalla pykälällä. Vertailututkimuksessa mitattiin kuntien elinvoimaa ja valmiutta tulevaisuuteen kolmen pääteeman kautta. Yksi teemoista oli inhimillinen pääoma, ja siinä Kirkkonummi oli Suomen ykkönen yhdessä Tuusulan, Espoon ja Pirkkalan kanssa.
Alueiden tutkimus 2025 -kuntavertailussa tarkasteltiin kuntien elinvoimaa tulevaisuusvalmiuden näkökulmasta sekä elinvoimaan vaikuttavia ilmiöitä eri indikaattorein kautta. Tutkimuksen pääteemat olivat inhimillinen pääoma, tuottavuuden ja talouden tekijät sekä vihreä siirtymä.
Inhimillisessä pääomassa Kirkkonummi on ykkönen
Inhimillisellä pääomalla mitattuna Kirkkonummi sijoittui tutkimuksessa ykkössijalle yhdessä Tuusulan, Espoon ja Pirkkalan kanssa. Inhimillisen pääoman osatekijöitä ovat muun muassa väkiluku ja nettomuutto, työllisyysaste, koulutustaso sekä haavoittuvuus.
INHIMILLINEN pääoma, 10 kärkikuntaa. WSP /Alueiden tutkimus
Jussi Salo
- Kirkkonummen kunta on onnistunut parantamaan elinvoimaisuuttaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunnan mittavat panostukset palveluverkon ja osaamisen kehittämiseen, sekä vastuullisiin investointeihin näkyvät myös kyvyssä ennakoida, ymmärtää ja reagoida tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi kunnan sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä sekä hyvät liikenneyhteydet ovat vahvistaneet työvoiman liikkuvuutta ja auttaneet houkuttelemaan uusia asukkaita kuntaamme, iloitsee Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas.
Väestö kasvaa vain neljäsosassa kuntia
Inhimillinen pääoma keskittyy erityisesti suuriin kaupunkiseutuihin, jonne keskittyvät asukkaat, työpaikat ja palvelut. Viime vuosien kehitys korostaa tätä trendiä, jonka ennustetaan edelleen jatkuvan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vain neljänneksessä Suomen kunnassa väestö kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana. Tilastokeskuksen ennuste on demografinen trendiennuste, joka pohjautuu menneeseen kehitykseen. Se ei siis ota huomioon mm. aluepoliittisia toimenpiteitä tai poliittisia päätöksiä, joten kunnilla tähän on mahdollisuus ainakin pieneltä osin pyrkiä vaikuttamaan.
Ikääntyminen on haaste
Ikääntyvän väestön haasteet jatkavat kasvuaan kaikissa Suomessa kunnissa. Nämä haasteet ilmenevät myös suurilla kaupunkiseuduilla. Erityisen haavoittuvia ovat kunnat, joissa on alhainen syntyvyys ja korkea
muuttotappio. Tulevaisuudessa näihin kuntiin on yhä haastavampi saada palveluita, niin yksityisiä kuin julkisiakin, mikä edelleen heikentää niiden elinvoimaa.
30 ELINVOIMAISINTA kuntaa. Taulukko: WSP /Alueiden tutkimus
Jussi Salo
Kehyskunnat parantaneet elinvoimaansa
Kaupunkiseuduilla keskuskaupunkien ja kehyskuntien välinen dynamiikka muokkaa elinvoiman karttaa. Kärkijoukossa olevat kehyskunnat ovat 10 vuoden aikana parantaneet elinvoimaansa, ja elinvoimaisin kunta kaupunkiseuduilla löytyy usein keskuskaupungin sijaan sen naapurista. Kehyskunnat hyötyvät hyvästä saavutettavuudesta ja pystyvät tarjoamaan houkuttelevia elinympäristöjä myös yritystoiminnalle, kun taas suuret keskuskaupungit kohtaavat kasvun mukanaan tuomia haasteita. Viime vuonna useat keskisuuret kaupungit kuitenkin paransivat sijoitustaan ja jää nähtäväksi, onko tämä pitkäaikainen trendi.
- KIRKKONUMMEN kunta on onnistunut parantamaan elinvoimaisuuttaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunnan mittavat panostukset palveluverkon ja osaamisen kehittämiseen, sekä vastuullisiin investointeihin näkyvät myös kyvyssä ennakoida, ymmärtää ja reagoida tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi kunnan sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä sekä hyvät liikenneyhteydet ovat vahvistaneet työvoiman liikkuvuutta ja auttaneet houkuttelemaan uusia asukkaita kuntaamme, iloitsee Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas.
Jussi Salo
Tarvetta paikallisiin ratkaisuihin
Kehitys korostaa tarvetta paikallisiin ratkaisuihin. Yhtenäinen kansallinen politiikka ei riitä vastaamaan alueiden erilaisiin tarpeisiin. Kuntien tulevaisuusvalmius rakentuu kyvystä tunnistaa omat vahvuudet ja kehittää niitä määrätietoisesti. Elinvoiman vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, seudullista yhteistyötä ja kykyä toimia monimuotoisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
