Jussi Salo
LEHTINEN
Arjen kohtaamiset – möten i vardagen
Tänäkin vuonna vietetään Vanhustenpäivää lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina (4.10.) kuten jo vuodesta 1954 lähtien. Seuraava viikko on Vanhustenviikko, jota on vietetty vuodesta 1972 lähtien.
Tasavallan presidentti on molempien suojelija.
YK:n kansainvälistä Ikäihmisten päivää ( The Day of Older Persons ) vietetään lokakuun ensimmäisenä päivänä. Tämän vuoden teemana on The Age of Longevity. Rethinking Systems for Longer Lives.
Pitkäikäistyminen on melkein koko maailmaa koskeva ilmiö. Siihen on tietoisesti pyritty ja monissa maissa myös päästy. Nyt kuitenkin pitkäikäisyys aiheuttaa muuallakin kuin meillä ongelmia. Väestön ikärakenne muuttuu, vanhuksia on liikaa ja lapsia liian vähän. Vanhenemisen myötä melkein kaikki tarvitsevat jossain vaiheessa niin terveys- kuin sosiaalipalveluja asuivatpa kotona tai hoivakodissa. Se tietysti maksaa. Julkiseen keskusteluun on noussut kysymys Kuka maksaa ja kuka huolehtii, yhteiskunta vai omaiset? Keskustelu tästä jatkuu edelleen. Keskustelun melskeessä on julkituotu näkemyksiä, että ikäihmiset ovat pelkkä menoerä yhteiskunnalle. Näkemys on loukkaava ja on varmaan saanut monen kokemaan syyllisyyttä ikääntymisestään.
Yhteiskuntamme on hyötyajattelun läpitunkema. Jospa mietitään vaihteeksi mitä hyötyä pitkäikäisistä kansalaisista yhteiskunnalle on.
Tiedämme, että omaishoitajina toimii suuri joukko ikäihmisiä. Omaishoito on yhteiskunnalle tunnetusti edullisin hoitomuoto. Sitä käytetään paljon, joten selvää säästöä yhteiskunnalle tulee.
Lastenhoidossa turvaverkkona toimii suuri joukko isovanhempia. Näin mahdollistuu työikäisten vanhempien työssäkäynti lapsen sairastaessa. Säästöä syntyy tätäkin kautta.
Eläkkeelle siirtyneiden työssäkäynti on jossain määrin lisääntynyt. Syitä lienee monia, eläkkeen pienuus, alan työvoimapula. Ilmiö on positiivinen yhteiskunnan kannalta.
Vapaaehtoistoiminta erilaisissa yhdistyksissä tuo iloa ja kohtaamisia suurelle määrälle vanhuksia. Myös näiden toimintojen pyörittämisestä vastaavat monesti ikäihmiset itse.
Arjen kohtaamiset ovat tärkeitä ikäihmisille samoin kuin muillekin. Varsin moni ikäihminen on yksineläjä. Monelle juuri yhdistystoiminta ja harrastusryhmät ovat paikkoja arjen kohtaamisille. Uhkia yhdistysten toiminnalle on kuitenkin ilmaantunut maan hallituksen päätettyä kohdentaa roimia leikkauksia niihin.
Onko pitkäikäisyys muuttunut saavutuksen sijaan kielteiseksi asiaksi?
Eläkeliiton tutkimus 2025 kertoo karua viestiä. Tutkimukseen osallistuneista 55-84 vuotiaista 59% oli sitä mieltä, että ikääntyneitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina.
Laki kieltää ikäsyrjinnän. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Vanhuus ei saa tehdä ihmistä näkymättömäksi. Juhlapuheissa puhutaan vanhuksista kauniisti. Arki ei läheskään aina vastaa juhlapuheita.
Vanhustenpäivä ja Vanhustenviikko toivottavasti saa aikaan rehellistä keskustelua vanhusväestön tilanteesta. Asia on toivottavasti vahvasti esillä ensi kevään eduskuntavaalikeskusteluissa. On tärkeää saada selkeä vanhuksien palveluja koskeva palvelulupaus, joka pätee koko maassa.
PIRKKO LEHTINEN
kunnallisneuvos
