Eläkeikä ei nouse käskemällä, vaan työelämää parantamalla
Olen 30-vuotias tuplamaisteri, jonka työura on vielä alkupäässä. Minun sukupolvellani on edessä vuosikymmeniä työelämää. Valtiovarainministeriön virkapuheenvuorossa on esitetty alimman vanhuuseläkeiän nopeaa nostamista 70 vuoteen. Nuorten kohdalla näin lähestulkoon jo on.
Ehdotus kuulostaa laskelmissa yksinkertaiselta: kun ihmiset ovat pidempään töissä, julkinen talous vahvistuu. Todellisessa elämässä työura ei kuitenkaan pitene vain sillä, että eläke siirretään kauemmaksi. Sen sijaan että ihmisiltä vaaditaan lisää työvuosia, pitäisi kääntää katse työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Kaikki eivät lähde samalta viivalta. Fyysisesti raskasta työtä tekevä lähihoitaja, rakennustyöntekijä tai siivooja kohtaa aivan erilaiset edellytykset jatkaa työssä kuin ihminen, jonka työ on joustavaa ja jonka terveys kestää. Myös mielenterveysongelmat, työuupumus, työttömyys ja katkonaiset työurat jakautuvat epätasaisesti.
Jos eläkeikää nostetaan nopeasti ilman työelämän uudistamista, vaarana on, että yhä useampi viettää viimeiset työvuotensa työkyvyttömyyseläkkeellä, sairauslomalla tai työttömänä. Silloin uudistus ei saavuta taloudellista tavoitettaan.
Työurien pidentämisessä on aloitettava toisesta päästä. Seuraavalla hallituskaudella on autettava ihmisiä palaamaan työelämään ja pysymään siellä. Ihmiset ansaitsevat työtä, toimeentuloa ja mahdollisuuksia.
Psykososiaaliseen kuormitukseen on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin fyysisiin työturvallisuusriskeihin. Kuormitus pitää tunnistaa ennen kuin ihminen uupuu. Työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöön tarvitaan nykyistä selkeämmät velvoitteet psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemisestä ja hallinnasta. Mielenterveyden tuen asemaa lakisääteisessä työterveyshuollossa on vahvistettava.
Reilu työelämä tarkoittaa myös turvallisia työsuhteita. Perusteettomat määräaikaisuudet ja vastentahtoinen osa-aikatyö lisäävät epävarmuutta tilanteessa, jossa ihmisiltä samaan aikaan odotetaan pidempiä työuria.
Pidemmät työurat syntyvät terveemmästä, turvallisemmasta ja tasa-arvoisemmasta työelämästä, ei mekaanisesta eläkeiän nostamisesta.
ELLA IMMONEN
Valtiotieteiden ja filosofian maisteri
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu (sd.)
