FORTUMIN teollisen kokoluokan lämpöpumppulaitokset Kirkkonummen Kolabackenissa ja Espoon Hepokorvessa ovat käynnistyneet.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Fortum on käynnistänyt lämmöntuotannon datakeskusalueilla Espoossa ja Kirkkonummella
KIRKKONUMMI/ESPOO
Fortumin teollisen kokoluokan lämpöpumppulaitokset Kirkkonummen Kolabackenissa ja Espoon Hepokorvessa ovat käynnistyneet. Käyttöönotto on merkittävä askel kaukolämmöntuotannon sähköistämisessä, jonka Fortum aloitti verkkoalueellaan vuonna 2014. Fortumin strategisena tavoitteena on toimittaa luotettavasti energiaa asiakkailleen sekä edistää teollisuuden ja yhteiskuntien dekarbonisaatiota.
Merkkipaalu saavutettu: lämmöntuotantoa optimoidusti useista lähteistä
Tällä hetkellä laitoksilla tuotetaan kaukolämpöä lämpöpumpuilla, joissa hyödynnetään ulkoilmaa lämmönlähteenä, sekä sähkökattiloilla. Laitosalueella olevat sähkökattilat ja lämpövarasto mahdollistavat lämmön tuottamisen ja varastoinnin silloin, kun sähköä on runsaasti saatavilla, ja sen vapauttamisen, kun kysyntä on suurta. Hepokorven ja Kolabackenin laitosten lämmöntuotanto kasvaa merkittävästi, kun Microsoftin kahden datakeskuksen hukkalämmön talteenotto käynnistyy vaiheittain.
”Laitosalueiden käynnistyminen on monen vuoden määrätietoisen työn tulos”, sanoo Peter Strannegård, uusiutuvasta energiasta ja dekarbonisaatiosta vastaava liiketoimintajohtaja. ”Työ käynnistyi seitsemän vuotta sitten, kun ryhdyimme etsimään datakeskuskumppania toteuttamaan kanssamme maailman suurinta hukkalämmön talteenottoratkaisua. Hanke on nyt konkretisoitumassa Fortumin asiantuntijoiden, Microsoftin, Espoon ja Kirkkonummen, Carunan, Fingridin ja muiden yhteistyökumppaneiden pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta.”
”Kun datakeskusten hukkalämmön talteenotto toimii täysimääräisesti, sen arvioidaan kattavan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen 250 000 asiakkaan vuotuisesta, yhteensä noin kahden terawattitunnin kaukolämmön tarpeesta”, kertoo Strannegård.
Datakeskusten hukkalämmön talteenotto alkaa vaiheittain ensi vuonna
Datakeskukset ovat keskeinen osa digitalisaatiota, mutta samalla ne ovat merkittävä ja toistaiseksi heikosti hyödynnetty lämmönlähde. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kaukolämpöverkot tarjoavat poikkeuksellisen hyvän infrastruktuurin hukkalämmön hyödyntämiseen. Suuri osa hukkalämmöstä voidaan ottaa talteen ja jaella laajalle alueelle yritysten, julkisten rakennusten ja kotien lämmitykseen.
Microsoftin datakeskusten hukkalämmön talteenotto Espoossa ja Kirkkonummella käynnistyy vaiheittain ensi vuonna Microsoftin rakentamis- ja käyttöönottoaikataulun mukaisesti. Datakeskusten uusien vaiheiden valmistuessa asiakkaat saavat kiinteistöihinsä kasvavassa määrin hukkalämpöön perustuvaa kaukolämpöä. Talteenotto lisää paikallista lämmöntuotantokapasiteettia, vähentää altistumista polttoaineiden hintavaihtelulle ja tukee osaltaan kaukolämmönhintojen ennakoitavuutta.
Hukkalämmön talteenoton lisäksi laitosten lämmöntuotanto reagoi joustavasti kysynnän vaihteluihin. Laitokset vahvistavat lämmöntuotannon toimitusvarmuutta ja kilpailukykyistä hinnoittelua alueen kaukolämpöasiakkaille. Koko energiajärjestelmän näkökulmasta joustava lämmöntuotanto auttaa tasapainottamaan sähkön kysyntää erityisesti uusiutuvan sähköntuotannon vaihdellessa.
Suuren mittakaavan monipuolista teknologiaa
Kolabackenin ja Hepokorven lämpöpumppulaitoksiin kuuluu teollisen kokoluokan lämpöpumppuja, sähkökattiloita ja lämpövarasto.
• Ilma–vesilämpöpumput: 40 kpl
• Vesi–vesilämpöpumput: 72 kpl, tuottavat jopa 180 megawattia kaukolämpöä
• Sähkökattilateho: 200 megawattia neljällä kattilalla
• Lämpövarasto: 20 000 m³ / 800 megawattituntia
Lämpöpumppulaitosten investointien kokonaisarvo on noin 225 miljoonaa euroa. Hankkeelle on myönnetty Euroopan Unionin NextGenerationEU-rahoitusta sekä työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea.
Kohti nettonollapäästöjä vuonna 2040
Lämpöpumppulaitokset ovat konkreettinen esimerkki paikallisista investoinneista, jotka tukevat Suomen puhdasta siirtymää. Datakeskusten hukkalämmön asteittaisen käyttöönoton myötä Fortum korvaa kysyntäpiikkeinä vielä käytössä olevaa maakaasua. Tämä on keskeinen osa Espoo Clean Heat -ohjelmaa, joka tukee Espoon kaupungin hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2030 sekä edistää Fortumin tavoitetta saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.
