GOOGLE Mapsin katunäkymä-toiminolla (Street View) voi selata eri aikakausien kuvia samasta paikasta ja arvioida väitettyä mainehaittaa.
Jussi Salo
INKOO
Grönholm vastaa Wickströmille: Inkoon velkaantumisen syyt eivät löydy InkoonrannastaTämän kirjoituksen tarkoituksena on oikaista Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickströmin mediaan antamia lausuntoja ja sosiaalisen median kirjoituksia.
Wickström on kunnanhallituksen puheenjohtajan asemassa antanut ymmärtää, että Inkoon kunnan kriisiytynyt talous johtuu Inkoonrannan rakennushankkeesta. Tässä vastineessa avaamme tosiseikat Inkoon kunnan infrainvestoinneista Inkoonrantaan, jotka ovat todellisuudessa alle puolet Wickströmin esittämästä summasta edustaen noin viittä prosenttia kunnan räjähtäneestä velkataakasta.
Syitä Inkoon historiallisen heikkoon taloustilanteeseen on siis etsittävä muualta kuin Inkoorannasta. Tämän lisäksi avaamme syitä rakennushankkeen seuraavan vaiheen aloituksen viivästymiseen.
Taustat
Inkoonranta-hankkeessa, kuten muissakin kunnallisissa rakennuttamishankkeissa, roolit on jaettu siten, että kunnan vastuulla on alueen perusinfrastruktuurin toteuttaminen, ja alueelle valittu kehittäjä huolehtii asuntojen rakennuttamisesta. Inkoon kunta on siis rakentanut Inkoonrannan alueelle tarvittavat kadut ja yleiset alueet, mutta varsinaisten asuinkerrostalojen rakennuttamisesta ja taloudellisesta riskistä vastaa yksityinen rakennuttaja. Tässä tapauksessa Inkoonranta - hankkeen toteuttajana toimiva Inkoon Keskustakehitys Oy (myöhemmin ”IKK”).
32 asuntoa haastavasta tilanteesta huolimatta
Kuten tiedämme Suomen rakennusala, on ollut Venäjän hyökkäyksen, korkojen nousun ja rakennustarvikkeiden hinnan nousun seurauksena ahdingossa. Suomessa rakennettiin vuosina 2017–2021 noin 42 000 asuntoa vuosittain. Vuonna 2023 koettiin historiallinen romahdus arviolta 16–20 000 aloitukseen. Vuosi 2024 pysyttiin yhä poikkeuksellisen matalalla tasolla. Tämän seurauksena rakennusala on kohdannut poikkeuksellisen konkurssiaallon.
Myös Inkoonrannan talojen rakentamisesta vastannut yhtiö ajautui konkurssiin eikä Inkoonrannan kokoluokan rakentajia ole helppoa löytää.
Inkoon Keskustakehitys Oy:n omistajat sijoittivat lisää omia pääomia yhtiöön ja hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui historiallisen vaikeassa talousympäristössä. Alueelle on valmistunut kaksi nelikerroksista puukerrostaloa, yhteensä 32 asuntoa. Kaikki rakennetut asunnot on myyty ja asunnot ovat saaneet asukkaat jo pari vuotta sitten. Inkoonranta on jo nyt tuonut kymmeniä uusia asukkaita asuinalueelle. Nämä uudet inkoolaiset maksavat veronsa Inkooseen ja käyttävät paikallisia palveluita, mikä osaltaan elävöittää kuntaa.
Investointikustannusten faktat
Kirkkonummen Sanomissa esitetty väite, että Inkoon kunta olisi investoinut Inkoonrantaan lähes 4 miljoonaa euroa, on virheellinen. Todellisuudessa kunnan nettoinvestointi Inkoonrannan infrastruktuuriin on noin 2 miljoonaa euroa. Tämä tahaton tai tahallinen virhe selittyy sillä, että esitetty summa ei ota huomioon IKK:n kunnalle maksamia n. 1,85 miljoonan euron korvauksia muun muassa tonteista, infrasta ja venepaikoista.
Valitus rakennusluvasta viivästyttää
Inkoonrannan seuraava kehitysvaihe on viivästynyt suurelta osin syistä, joihin kunta tai IKK eivät ole voineet vaikuttaa. Alueen seuraavan rakentuvan tontin (kortteli 135) rakennuslupa on riitautettu ja valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Valitus on toistaiseksi pysäyttänyt hankkeen etenemisen kyseisellä tontilla ja estänyt uusien asuntojen ennakkomarkkinoinnin. Suuren rakennusprojektin aloittaminen vaatii sekä rivitalojen että uuden kerrostalon samanaikaista rakentamista, jotta hanke olisi taloudellisesti mahdollinen. Yhden tontin rakennusluvan jumittuminen oikeusprosessiin on siten viivästyttänyt koko projektikokonaisuutta. IKK ja rakennusyhtiö odottavat hallinto-oikeuden ratkaisua, jotta seuraava vaihe voidaan käynnistää.
Grönholmin hankkeet elävöittäneet Inkoon keskustaa
Suuri osa inkoolaisista kokee, että Marcus Grönholmin rakennuttamat uudet kerrostalot samoin, kuin jo vuonna 2007 rakennettu puinen liikekeskus sataman tuntumassa ovat tuoneet kaivattua eloa Inkoon keskustaan. Aiemmin kylän paraatipaikalla rannan lähellä oli veneiden talvisäilytysalue ja kierrätyspiste. Nyt paikalla on moderneja asuntoja ja liiketiloja.
Tätä kehitystä Wickström on luonnehtinut mainehaittana kunnalle. Uudet rakennukset ovat lisänneet keskustan vetovoimaa ja palveluiden käyttöä. Hankkeen tavoitteena onkin ollut luoda Inkooseen viihtyisä rantapromenadi asuntoineen, ja tässä on jo onnistuttu ensimmäisten talojen osalta.
On myös syytä tuoda esiin, ettei Inkoon kuntaan ole ollut tunkua yksityisistä investoijista. Grönholmin osoittama kiinnostus ja sitoutuminen Inkoon kehittämiseen on poikkeuksellista.
Google Mapsin katunäkymä-toiminolla (Street View) voi selata eri aikakausien kuvia samasta paikasta ja arvioida väitettyä mainehaittaa.
Inkoonrannan syyttämisessä sumutuksen makua?
Inkoon kunnan velkaantumiskehitystä tarkasteltaessa on olennaista katsoa kokonaiskuvaa. Kunnan lainamäärä on kasvanut räjähdysmäisesti ja oli vuoden 2024 lopussa noin 34,7 miljoonaa euroa (eli yli 6 400 € asukasta kohden). Inkoonrannan perusinfraan tehty noin 2 miljoonan euron nettoinvestointi edustaa noin viittä prosenttia kunnan velkapotista. Luvut kertovat yksiselitteisesti kunnan velkaantumisen pääsyiden löytyvän muualta.
Alla olevassa taulukossa on havainnollistettu kunnan velkaantumisen kasvu (sininen viiva) per asukas vuosien 2017-2024 aikana. Oranssi viiva esittää väkiluvun muutoksen samalla aikajaksolla.
Viime vuosina Inkoo on investoinut aggressiivisesti uusien palvelurakennusten ja infrastruktuurin parantamiseen. Merkittäviä yksittäisiä hankkeita ovat olleet muun muassa uusi paloasema ja koulu, sekä kunnantalon ja torin perusparannustyöt. Toisin sanoen Inkoon talouden haasteet johtuvat erityisesti peruspalveluiden ja -rakenteiden uudistamisesta.
Jussi Salo
Alla on havainnollistettu Inkoonrannan infraan tehdyn nettoinvestoinnin osuus kunnan kokonaisvelasta.
Tarkastuslautakunnan tuoreen arvion mukaan kunnan talouden kokonaistilanne on heikentynyt niin, että kaksi kolmesta kriisikunnan kriteeristä täytyy. On helppoa olla samaa mieltä Wickströmin kanssa siitä, että kunnassa tarvitaan muutosta. Kuitenkin tärkeää ymmärtää, että nämä haasteet eivät ole Inkoonranta-hankkeen syytä eikä Inkoonrantakaan yksin kuntaa pelasta. Kunnan johto tarvitsee ensisijaisesti osaavaa ja vastuullista tukea, jotta kurssi saadaan käännettyä.
Jussi Salo
Yhteenveto
• Inkoon kunnan nettoinvestointi on alle puolet Wickströmin esittämästä.
• Inkoonranta-hanke on tuonut Inkooseen jo 32 uutta asuntoa.
• Kunnan talouden ongelmat ovat todellisia, mutta syyt löytyvät muualta kuin Inkoonrannasta, joka edustaa noin viittä prosenttia velkaantumisesta.
• Hanketta ovat jarruttaneet muun muassa rakennuslupaan kohdistunut valitus.
• Kunnan johto tarvitsee nyt ensisijaisesti osaavaa tukea.
Inkoossa 24.10.2025
MARCUS GRÖNHOLM
Inkoon Keskustakehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja
