Jussi Salo
INKOO
Inkoossa tarvitaan tulevaisuuden uskoa ja taloudellista realismiaTulevana syksynä Inkoon uudella valtuustolla on kaksi merkittävää asiaa käsiteltävänään. Yksi niistä on kuntastrategian hyväksyminen ja toinen on kunnan talouden tasapainottamisohjelma, joka hyväksytään seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tässä tekstissä keskityn jälkimmäiseen.
Monella kunnalla on heikot talouden näkymät. Suomessa ei ole ollut kasvua, väestörakenteen muutokset sekä siitä johtuva lapsimäärän väheneminen vaikuttavat negatiivisesti heikentyneiden valtionosuuksien kautta. Inkoossa myös verotulokertymät ovat heikentyneet. Meillä on ollut muutama iso investointi kuten Kyrkfjärdens skola, Inkoonranta sekä Degerbyn alueen kunnallistekniikka, joiden vuoksi poistomme ovat vuositasolla korkeita. Kaikista hankkeista me emme ole saaneet tuloja alun perin suunnitellulla tahdilla kuten esimerkiksi Inkoonranta-hankkeesta. Tämä johtuu ennen kaikkea maailmantalouden tilanteesta, joka muuttui rajusti ensin koronapandemian vuoksi ja sen jälkeen Ukrainan sodan takia.
Siksi Inkoossa on siirryttävä reaalitalouspolitiikan linjalle. Sen pitää mielestäni pohjautua siihen, että me ymmärrämme nykytilanteen ja sen, mihin maailma on menossa. Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin. Nyt ei ole vaihtoehtona se, että pysymme paikallamme ja kaikki pysyy samana kuin aiemmin. Inkoo muuttuu, mutta me voimme vaikuttaa kunnan muuttumissuuntaan. Meidän tulee uskoa itseemme ja miettiä myönteisesti tulevaisuudesta, koska Inkoolla on mielestäni paljon mahdollisuuksia.
Kuntavaalien alla ei näkynyt vahvasti keskustelu taloudesta, vaan pääfokus oli Joddbölen alueen tulevaisuudessa. Itse olin kaavan hyväksymisen puolella pitkälti liittyen taloudellisiin syihin. Inkoon talouden näkymät eivät ole hyvät ja sama koskee koko Suomea. Tuoreella yrityskaavalla voimme osoittaa, että haluamme kehittyä. Ajattelin myös, että minun on mahdotonta vastustaa kehitystä, jos samaan aikaan haluan puolustaa inkoolaisten lähipalveluita. Nämä nimittäin kuuluvat yhteen.
Meillä on ollut jo Joddbölen kaavan hyväksymisestä taloudellista hyötyä, koska valtio maksaa kokonaisuudessaan Tähteläntien ja Satamatien liittymien parantamisen. Tällä panostuksella kunta säästää 3-4,5 miljoonaa euroa. Ymmärrän, että moni uudesta valtuustosta vastustaa hanketta, mutta eittämättä Joddbölen alueen kehitys on jo tähän mennessä tuonut Inkoolle taloudellista hyötyä. Olisi perusteltua kertoa, mistä vastaavat rahat olisi voitu saada, ellei tämän hankkeen avulla.
Voi hyvin olla, että terästehdashanke ei toteudu, mutta sen mahdollistaminen kaavoituksen kautta, on meille vahva neuvotteluvaltti valtion suuntaan, josta uskon meille olevan hyötyä, mikäli käytämme tilanteen hyväksi. Itse en rakenna Inkoon tulevaisuutta vain Joddbölen varaan, mutta tässä tilanteessa se on meidän vahvin selkeä kasvunäkymä myös talouden saralla. En halua rakentaa Inkoon tulevaisuutta näivettymisen ja jatkuvien veronkorotuksien varaan. Toivon kuitenkin meidän löytävän yhteistä näkymää Joddbölen kehittämisen suhteen ja olen avoin kaikille ratkaisuille sen suhteen, että kuntalaisten huolia saadaan rauhoitettua.
Talouden tasapainottaminen ei ole koskaan helppoa. Tosiasia on kuitenkin se, että se on välttämätöntä, jotta Inkoo pysyy itsenäisenä. Tärkeää on kuitenkin muistaa se, että tulevaisuuden uskoa ei saa menettää. Inkoossa on paljon vahvuuksia ja hienoa kehitystä on tapahtunut monella saralla. Nyt meidän pitää entisestään jalostaa parhaimmalla mahdollisella tavalla jo tehdyt investoinnit. Keskustan viihtyvyys on kasvanut ja Inkoota voi hyvin markkinoida oivana lähimatkailukohteena. Toivon, että voimme edelleen kehittää kunnan elinvoimaa kasvattamalla tapahtumien määrää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Joukkoliikenne kerää kehuja ja auttaa meitä markkinoimaan kuntaa pendelöintikuntana, jossa on hyvä tehdä etätöitä. Inkoossa on laadukkaat koulut ja hyvät harrastusmahdollisuudet, unohtamatta luontoamme ja saaristoa. Inkoon Joddbölen alue on teollisuusalue ja on toivottavaa, että saamme sinne pian toimintaa, joka tukee kuntaa taloudellisesti.
Mitä tulee menojen karsimiseen, meidän pitää ymmärtää, että Inkoon demografia on muuttunut rajusti. Inkossa syntyy noin 40 lasta vuodessa, kun se reilut kymmenen vuotta sitten oli 70-80 tasolla. Muutos seuraa kansallista trendiä. Meidän hyvät koulumme ovat vetovoimatekijä, mutta menotaso sivistyspuolella on muokattava vastaamaan nykytilannetta, huomioiden tämän hetken tarve panostaa enemmän lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Luotan siihen, että Inkoon kasvatuksen ja opetuksen lautakunta tekee oikeat priorisoinnit, koska se on heidän vastuullaan. Seuraan kuitenkin tarkkaan heidän työtään.
Inkoossa joudumme myös keskustelemaan veroista, mutta myös hallinnosta. Itse tulen esittämään kuntahallinnon tarkistusta, jotta hallintomme on mahdollisimman tehokas. Uusia yhteistyömuotoja naapurikuntien kanssa pitää myös huomioida, unohtamatta teknologiaa. Myös investointeja pitää tarkkaan puntaroida ja perustella, että ensi vuonna investoimme vähemmän ja että kunnantalon mahdollinen lisärakennus tarkastellaan piirustuksiltaan uudelleen. Olemme saaneet kulttuurisalin rakentamista varten kolme miljoonaa euroa, joten sitä ei voi mielestäni noin vain unohtaa, vaan tarkkaan miettiä, voiko hanketta toteuttaa huomioiden nykyinen taloustilanne.
Katson Inkoon tulevaisuutta myönteisesti. Syyskuussa tehdään hyvinvointialueella päätöksiä liittyen terveysasemamme tulevaisuuteen. Toivon, että inkoolaiset saisivat omalääkärin. Lähipalvelut ovat inkoolaisille tärkeitä ja yksi meidän kuntamme vetovoimatekijöistä. Inkoon tulee myös yhdessä naapurikuntien kanssa edistää kantatie 51:n ja rantaradan kehittämistä, koska me hyödymme siitä.
Elävä ja hyvinvoiva Inkoo on sellainen kunta, jonka itse haluan nähdä tulevaisuudessa. Me emme saa menettää uskoamme Inkoon tulevaisuudesta. Yhdessä voimme huolehtia siitä, että Inkoo kehittyy hyvään suuntaan, vaikka edessä on taloudellisesti haastavammat vuodet.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, (r.)
Kunnanhallituksen pj.
Inkoo