Intohimona Barok­ki­mu­siikki - Pienenä minusta piti tulla maanviljelijä, mutta teininä se vaihtui muusikon ammattiin

KIRK­KO­NUM­MI

”On hie­noa, kun saan ol­la täs­sä ja naut­tia mui­den osaa­mi­ses­ta”, to­te­si vie­rus­ka­ve­ri­ni ker­ran kon­ser­tis­sa. On hie­noa, kun meil­lä Kirk­ko­num­mel­la saa naut­tia am­mat­ti­muu­si­koi­den osaa­mi­ses­ta, sekä in­to­hi­mos­ta ba­rok­ki­mu­siik­kiin. Ba­rok­kiyh­tye Sär­ky­neet luut koos­tuu Ra­di­on Sin­fo­ni­aor­kes­te­rin (RSO), Loh­jan kau­pun­gi­nor­kes­te­rin (LKO), Suo­ma­lai­sen Ba­rok­ki­or­kes­te­rin (Fibo) ja Es­poon mu­siik­ki­o­pis­ton (EMO) muu­si­kois­ta. Yh­tye soit­taa Kult­tuu­riyh­dis­tys Veik­ko­la Da­dan jär­jes­tä­mäs­sä kon­ser­tis­sa sun­nun­tai­na 16.8. kel­lo 15 Pii­pa­ri­las­sa, Kyl­mä­läs­sä.

Tuon osaa­mi­sen ta­kaa löy­tyy tu­han­sien ja taas tu­han­sien har­joit­te­lu- ja soit­to­ker­to­jen ko­ke­mus. An­ne­taan yh­ty­en jä­sen­ten ker­toa it­se, kuin­ka heis­tä tuli am­mat­ti­muu­si­koi­ta ja ba­rok­ki­mu­sii­kin ys­tä­viä.

Miika Uuksulainen, sellisti/ gambisti (RSO)

Pie­ne­nä mi­nus­ta piti tul­la maan­vil­je­li­jä, mut­ta tei­ni­nä se vaih­tui muu­si­kon am­mat­tiin. Pää­soit­ti­me­ni on sel­lo ja aloi­tin soit­ta­mi­sen 9-vuo­ti­aa­na eli hy­vin kau­an sit­ten.

In­nos­tus ba­rok­kiin he­rä­si noin 15 vuot­ta sit­ten jär­kyt­tä­vän vai­ke­an ny­ky­mu­siik­ki­kei­kan jäl­keen. Tun­tui, et­tä pi­tää kek­siä jo­tain muu­ta ja ba­rok­ki­mu­siik­ki al­koi tun­tua hy­vin hou­kut­te­le­val­ta. Opis­ke­lin ba­rok­ki­mu­siik­kia Pie­tar­saa­ren No­vi­as­sa. Pii­pa­ri­lan kon­ser­teis­sa on ai­na ol­lut mah­ta­va tun­nel­ma ja toi­von sen jat­ku­van myös tänä ke­sä­nä.

Mari Kunnari, huilisti (LKO)

Lap­se­na ja nuo­re­na bi­o­lo­gia ja lää­ke­tie­de kiin­nos­ti­vat mi­nua. Haa­ve hui­lun­soit­ta­jan am­ma­tis­ta syt­tyi kui­ten­kin jo var­hain. Hui­lis­tik­si pää­dyin. Aloi­tin kuu­si­vuo­ti­aa­na soit­ta­mi­sen nok­ka­hui­lul­la, seit­se­män­vuo­ti­aa­na pi­a­nol­la ja vih­doin ylä­kou­lui­käi­se­nä jou­lu­puk­ki toi hui­lun.

Han­kin ba­rok­ki­hui­lun vii­me vuo­si­tu­han­nen lo­pul­la. Meil­lä oli Pet­ran kans­sa jo soit­to­tun­ti so­vit­tu­na, mut­ta elä­mäs­sä ta­pah­tui­kin muu­ta. Per­he kas­voi, muu­tim­me Veik­ko­laan ja vie­räh­ti­kin 15-vuot­ta, en­nen kuin kai­voin ba­rok­ki­hui­lun uu­del­leen esiin ja aloi­tin opis­ke­le­maan Pet­ran kans­sa ba­rok­ki­hui­lun­soi­ton sa­lo­ja. Odo­tan Pii­pa­ri­lan kon­ser­til­ta sen eri­tyis­tä ke­sä­kon­sert­ti­tun­nel­maa.

Petra Kullberg, huilisti (Fibo, EMO)

Mä olen ai­na ha­lun­nut hui­lis­tik­si, jo pie­nes­tä pi­tä­en, ku­vas­sa olen 10-11-vuo­ti­as. Vaih­to­eh­to B oli­si ol­lut kiel­ten opis­ke­lu, mut­ta se oli­si eh­kä ol­lut mul­le lii­an yk­si­näis­tä puur­ta­mis­ta.

Lu­ki­oi­käi­se­nä in­nos­tuin ba­rok­ki­mu­sii­kis­ta ja pa­ras­ta sii­nä on se, et­tä se on ai­na ka­ma­ri­mu­siik­kia ja sitä on kiva teh­dä yh­des­sä. Sitä odo­tan täl­tä­kin pro­jek­til­ta ja kon­ser­tis­ta, yh­des­sä te­ke­mi­sen iloa.

Kaisa Kallinen, viulisti (RSO)

En muis­ta lap­suu­den haa­ve­am­mat­ti­a­ni, mut­ta ylä­as­teel­la poh­din fy­si­o­te­ra­peu­tin työ­tä. Mi­nus­ta tuli muu­sik­ko, pää­soit­ti­me­na viu­lu, jota olen soit­ta­nut vuo­des­ta 1975 al­ka­en.

Ba­rok­ki­mu­siik­ki on ai­na kiin­nos­ta­nut mi­nua. Kun seu­ra­sin kol­le­goi­den opis­ke­lua Pie­tar­saa­ren No­vi­as­sa Kree­ta-Ma­ria Ken­ta­lan, Pet­te­ri Pit­kon ja Lau­ri Pu­la­kan joh­dol­la, in­nos­tuin it­se­kin ha­keu­tu­maan opis­ke­le­maan v. 2014.

Opis­ke­lut oli kiin­nos­ta­va su­kel­lus val­ta­van rik­kaa­seen ai­ka­kau­teen, jos­ta oli ai­em­min tun­te­nut vain pie­nen sii­vun. Pii­pa­ri­las­sa on ai­na mah­ta­va tun­nel­ma ja ylei­sö. Sär­ky­neet luut ja pa­ras­ta rans­ka­lais­ta ba­rok­kia - ilo ol­la mu­ka­na!

Laura Ollberg-Ekman, Cembalisti (Fibo)

Tai­sin haa­veil­la eläin­lää­kä­rin tai len­to­e­män­nän am­ma­tis­ta ihan pie­ne­nä, mut­ta kos­ka olin ma­te­ma­tii­kas­sa sur­kea ja olen 158cm pit­kä, niin ai­ka pian tuli sel­väk­si, et­tä jo­kin muu ala voi­si ol­la so­pi­vam­pi. Lu­ki­oi­käi­se­nä oli jo hy­vin sel­ke­ää, et­tä ha­lu­an suun­tau­tua mu­siik­ki­a­lal­le.

Täl­lä het­kel­lä (ja toi­vot­ta­vas­ti myös tu­le­vai­suu­des­sa) olen free­lan­ce-cem­ba­lis­ti, joka saa teh­dä työk­seen oi­ke­as­taan juu­ri sitä mis­tä jos­kus haa­vei­li.

Pää­soit­ti­me­ni on cem­ba­lo, jon­ka soit­ta­mi­sen aloi­tin 10-vuo­ti­aa­na. Aloi­tin ihan pie­ne­nä viu­lul­la ja jat­koin sitä cem­ba­lon rin­nal­la ai­ka pit­kään­kin. Lap­se­na soi­tin cem­ba­lon Lah­den kon­ser­va­to­ri­os­sa.

Am­mat­ti­o­pin­nois­ta val­mis­tuin Si­be­lius-Aka­te­mi­an van­han mu­sii­kin osas­tol­ta. Ba­rok­ki­mu­siik­kiin ja cem­ba­lon­soit­toon mi­nua in­nos­ti jo nuo­re­na se, et­tä yh­teis­soit­to on niin iso osa sitä. Ba­rok­ki­mu­siik­ki myös pu­hut­te­lee ja kos­ket­taa mi­nua ai­na vaan. Odo­tan Pii­pa­ri­lal­ta iha­naa mu­siik­kia tai­ta­vien kol­le­goi­den kans­sa!

Pii­pa­ri­la si­jait­see osoit­tees­sa He­pa­rin­tie 136, Kyl­mä­lä. Kon­sert­ti on mak­su­ton, voit ha­lu­tes­sa­si tu­kea Kult­tuu­riyh­dis­tys Veik­ko­la Dada:n toi­min­taa os­ta­mal­la pai­kan pääl­lä kä­si­oh­jel­man. Kon­sert­tia tu­kee Sääs­tö­pank­ki­sää­tiö, Kirk­ko­num­men kun­ta ja Jor­ma Pa­nu­la.

TÄ­MÄN JU­TUN KIR­JOIT­TI JO­HAN­NA AR­TO­LA, JOKA SAI LAP­SE­NA JOU­LU­LAH­JAK­SI REI’IT­TI­MEN JA NI­TO­JAN. LAP­SUU­DEN HAA­VEE­NA OLI KÄYT­TÄÄ NII­TÄ ISO­NA TÖIS­SÄ