KIRK­KO­NUM­MI

Kirk­ko­num­mel­la it­se­näi­syys­päi­vää on vie­tet­ty pe­rin­tei­ses­ti. Huo­li­mat­ta ko­le­as­ta ja sa­tei­ses­ta sääs­tä it­se­näi­syys­päi­vän juh­lal­li­suu­det al­koi­vat sep­pel­ten­las­kul­la san­ka­ri­hau­doil­le kir­kon­mä­el­lä. Sen jäl­keen juh­lin­ta jat­kui Kak­si­kie­li­sel­lä juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sel­la Kirk­ko­num­men Py­hän Mi­ka­e­lin kir­kos­sa klo 12.

Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen jäl­kei­nen kan­sa­lais­juh­la Kirk­ko­num­men kun­nan­ta­lol­la al­koi kah­vi­het­kel­lä ra­vin­to­la Er­vas­tii­nas­sa klo 12.30 ja jat­kui juh­la­ti­lai­suu­del­la klo 13.30 kun­nan­ta­lon au­laan to­teu­te­tus­sa juh­la­ti­las­sa. Juh­la jat­kui klo 14.30 as­ti.

Juh­lan jär­jes­ti­vät Kirk­ko­num­men kun­nan kult­tuu­ri­pal­ve­lut yh­teis­työs­sä Kirk­ko­num­men seu­ra­kun­tien ja Ran­nik­kop­ri­kaa­tin kans­sa.

– On kun­nia tar­jo­ta kun­ta­lai­sil­le mah­dol­li­suus juh­lia it­se­näi­syys­päi­vää sekä kir­kon et­tä kun­nan­ta­lon ym­pä­ris­tös­sä sil­le so­pi­val­la ar­vok­kuu­del­la, kun­nan­joh­ta­ja Vir­pi Sai­las sa­noo.

Va­rus­mie­het huo­leh­ti­vat kun­ni­a­var­ti­os­ta san­ka­ri­hau­doil­la sekä vie­rai­den avus­ta­mi­ses­ta kun­nan­ta­lon juh­las­sa.

Itsenäisyys tarkoittaa vapautta

Kirk­ko­num­men kun­nan­joh­ta­ja Vir­pi Sai­las ker­toi juh­la­pu­hees­saan, et­tä it­se­näi­syys tar­koit­taa kan­san va­paut­ta päät­tää omis­ta asi­ois­taan, ra­ken­taa omaa tu­le­vai­suut­taan ja säi­lyt­tää oma kult­tuu­rin­sa ja ar­von­sa. Se pe­rus­tuu men­nei­den su­ku­pol­vien uh­rauk­siin, yh­tei­söl­li­syy­teen ja ky­kyyn sel­viy­tyä vai­keis­ta ajois­ta. It­se­näi­syys on rau­han, tur­val­li­suu­den ja toi­von pe­rus­ta – mah­dol­li­suus elää va­paas­ti ja vas­tuul­li­ses­ti omas­sa maas­sa.

Kirk­ko­num­mi on kun­ta, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.

- Olem­me yl­pei­tä mo­ni­puo­li­ses­ta, luon­non­lä­hei­ses­tä sekä yh­tei­söl­li­ses­tä ja elin­voi­mai­sem­mas­ta ko­ti­kun­nas­tam­me, jos­sa kai­ke­ni­käi­set asuk­kaat voi­vat elää hy­vää ja tur­val­lis­ta ar­kea.

Sai­lak­sen mu­kaan kun­nan ke­hi­tys pe­rus­tuu vah­vaan yh­teis­työ­hön, osal­lis­ta­mi­seen ja yh­tei­söl­li­syy­teen – juu­ri nii­hin ar­voi­hin asi­oi­hin, jot­ka it­se­näi­syys­päi­vä­nä ja it­se­näi­syy­des­sä ko­ros­tu­vat.

Parenteesiaika ja Porkkalan palautus

En­si vuon­na 2026 juh­lis­tam­me eri­tyi­ses­ti Pork­ka­lan pa­lau­tuk­sen 70-vuo­tis­juh­laa. Pork­ka­lan pa­ren­tee­si­ai­ka, vuo­si­na 1944–1956, on Kirk­ko­num­men ja koko Suo­men his­to­ri­as­sa ai­nut­laa­tui­nen jak­so. Mos­ko­van vä­li­rau­han­so­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti Neu­vos­to­liit­to vuok­ra­si Suo­mel­ta laa­jan so­ti­las­tu­ki­koh­dan, ja alu­eel­ta eva­kuo­i­tiin kym­me­nes­sä vuo­ro­kau­des­sa yli 7 000 asu­kas­ta ja hei­dän ko­tin­sa ko­tie­läi­men­sä.

Pa­ren­tee­si­a­jan ai­ka­na Pork­ka­la oli sul­jet­tu so­ti­las­tu­ki­koh­ta, jos­sa asui tu­han­sia neu­vos­to­so­ti­lai­ta ja si­vii­le­jä. Alu­een pa­lau­tus Suo­mel­le 26. tam­mi­kuu­ta 1956 oli mer­kit­tä­vä het­ki – se toi ta­kai­sin ko­dit, maat ja yh­tei­söt, ja an­toi Kirk­ko­num­mel­le mah­dol­li­suu­den jäl­leen­ra­ken­taa ja kas­vaa. Pork­ka­lan pa­lau­tus on osa iden­ti­teet­ti­äm­me ja muis­tut­taa mei­tä sii­tä, kuin­ka ar­vo­kas­ta rau­ha ja it­se­näi­syys ovat.

Tä­nään kun juh­lim­me it­se­näi­syyt­tä, muis­tam­me myös nii­tä, jot­ka jou­tui­vat jät­tä­mään ko­tin­sa, ja nii­tä, jot­ka pa­la­si­vat ra­ken­ta­maan uut­ta tu­le­vai­suut­ta. Pork­ka­lan pa­lau­tus on esi­merk­ki sii­tä, mi­ten vai­keis­ta­kin ajois­ta voi­daan yh­des­sä sel­viy­tyä ja löy­tää toi­voa, sa­noi Sai­las.

Tarina isovanhemmista

- Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti it­se­näi­syys­päi­vän rak­kain ta­ri­na mi­nul­le on ta­ri­na iso­van­hem­mis­ta­ni, ker­toi Sai­las. Äi­ti­ni isä Mat­ti Fe­lix Schro­de­rus puo­lus­ti Suo­mea jat­ko­so­das­sa. Mat­ti Fe­lix pää­si rin­ta­mal­ta lo­mal­le syys­kuus­sa 1944 Ka­jaa­niin mum­mi­ni El­vin luo Mai­nu­an ky­läl­le avi­oi­tu­ak­seen. Kun Mat­ti ja El­vi tu­li­vat avi­o­pa­rik­si, sai­vat he par­haan mah­dol­li­sen lah­jan. Sama ai­kaan ju­lis­tet­tiin, et­tä Suo­mi on 19.9.1944 al­le­kir­joit­ta­nut vä­li­rau­han so­pi­muk­sen. Vä­li­rau­ha oli kui­ten­kin Suo­mel­le ras­kas. Vä­li­rau­han eh­toi­na oli, et­tä Suo­mi luo­vut­ti Neu­vos­to­lii­tol­le tal­vi­so­das­sa me­ne­tet­ty­jen Kar­ja­lan­kan­nak­sen, Suo­men­lah­den ul­ko­saar­ten ja Sal­lan–Kuu­sa­mon alu­een li­säk­si Pet­sa­mon alu­een ja vuok­ra­si Neu­vos­to­lii­tol­le Pork­ka­lan­nie­men 50 vuo­dek­si. Li­säk­si Suo­mel­le mää­rät­tiin mak­set­ta­vak­si so­ta­kor­vauk­set.

Iso­äi­dil­le­ni El­vil­le ju­lis­tus oli tie­ten­kin lah­ja ja hän sai Ma­tin puo­li­sok­seen ja myö­hem­min he sai­vat yh­des­sä seit­se­män las­ta. Tämä on ol­lut ta­ri­na, jota on ker­rot­tu mei­dän su­vus­sam­me lap­sil­le ja lap­sen­lap­sil­le. Meil­lä kai­kil­la on omat so­ta­ta­ri­nam­me. Mei­dän ta­ri­nam­me päät­tyi sii­hen, et­tä Mat­ti säi­lyi hen­gis­sä ja oli ra­kas isä ja isoi­sä. - Vaa­li­taan sota-ajan ta­ri­noi­ta rak­kau­del­la. His­to­ri­aa ei saa unoh­taa, sa­noi Sai­las.

Kirk­ko­num­mi jat­kaa kas­vu­aan ja ke­hi­tys­tään – yh­des­sä kun­ta­lais­ten, yh­tei­sö­jen ja yh­teis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa. Vah­vis­tam­me yh­tei­söl­li­syyt­tä, huo­leh­dim­me pal­ve­luis­ta ja ra­ken­nam­me kes­tä­vää tu­le­vai­suut­ta.

Toi­vo­tan kai­kil­le Kirk­ko­num­men asuk­kail­le rau­hal­lis­ta ja ar­vo­kas­ta it­se­näi­syys­päi­vää. Muis­ta­kaam­me men­nei­syy­den ope­tuk­set ja kat­so­kaam­me luot­ta­vai­ses­ti tu­le­vaan. Kun­ni­oi­tan ja kun­ni­oi­tam­me ve­te­raa­niem­me muis­toa., päät­ti Sai­las.

Merkityksellinen ja ainutlaatuinen juhla

Ran­nik­kop­ri­kaa­tin ter­veh­dyk­sen juh­laan toi Ran­nik­kop­ri­kaa­tin esi­kun­ta­pääl­lik­kö, ko­men­ta­ja Mik­ko Leh­to.

- Mi­nul­la on ilo ja kun­nia tuo­da puo­lus­tus­voi­mien ja Ran­nik­kop­ri­kaa­tin ter­veh­dys tä­hän ar­vok­kaa­seen ti­lai­suu­teen, jos­sa kun­ni­oit­tam­me Suo­men it­se­näi­syyt­tä. It­se­näi­syys­päi­vä on meil­le suo­ma­lai­sil­le ai­nut­laa­tui­nen ja mer­ki­tyk­sel­li­nen juh­la. Se muis­tut­taa mei­tä va­pau­den tär­key­des­tä ja yh­tei­sis­tä ar­vois­tam­me. Va­pau­tem­me an­si­os­ta meil­lä on tur­val­li­nen ja toi­mi­va yh­teis­kun­ta, jos­sa saam­me elää. Tämä ei kui­ten­kaan ole kos­kaan ol­lut it­ses­tään­sel­vyys, vaan mei­dän on ai­na pi­tä­nyt ol­la val­mii­ta puo­lus­ta­maan sitä. So­dis­sam­me olem­me jou­tu­neet mak­sa­maan sii­tä kal­liin hin­nan.

Meil­le tä­män päi­vän so­ti­lail­le ve­te­raa­ni­su­ku­pol­ven pe­rin­tö on ar­vo­kas asia. So­ta­su­ku­pol­ven ar­vos­tuk­ses­sa mei­dän on muis­tet­ta­va, et­tä koko kan­sa oli osal­li­se­na so­dan taa­kan kan­ta­mi­ses­sa. Rin­ta­mal­la pal­ve­li so­ti­lai­den li­säk­si kym­me­niä tu­han­sia nai­sia ja ko­ti­rin­ta­man ar­ki toi­mi pit­käl­ti nais­ten an­si­os­ta, mies­ten ol­les­sa si­tou­tu­nei­na tais­te­lu­teh­tä­viin. Ar­ki ei myös­kään hel­pot­tu­nut so­dan jäl­keen, vaan edes­sä oli­vat ras­kaat vuo­det so­ta­kor­vaus­ten mak­sa­mi­sen ja jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sen mer­keis­sä. Kaik­ki tämä teh­tiin yh­te­näi­se­nä kan­sa­na.

NATO-jäsenyyttä jo kaksi vuotta

- Suo­mi on ol­lut Na­ton jä­sen yli kak­si ja puo­li vuot­ta. Suu­rin Nato-jä­se­nyy­den ai­heut­ta­ma muu­tos on ol­lut ajat­te­lu­ta­vas­sa. Olem­me vuo­si­kym­me­net val­mis­tau­tu­neet puo­lus­ta­maan maa­tam­me yk­sin, mut­ta jat­kos­sa teem­me sen yh­des­sä liit­to­lais­tem­me kans­sa. Na­ton suu­rim­pia mer­ki­tyk­siä puo­lus­tus­ky­vyl­lem­me ovat voi­man riit­tä­vyys sekä sel­lai­set ky­vyk­kyy­det, joi­ta pie­nel­lä maal­la ei ole va­raa hank­kia it­se. So­ti­laal­li­nen liit­tou­tu­mi­nen nos­taa pi­dä­ket­tä ja en­nal­ta­eh­käi­see so­ti­laal­li­sen krii­sin syn­ty­mis­tä Suo­mea koh­taan.

Nato-jä­se­nyys ei kui­ten­kaan vä­hen­nä omil­le puo­lus­tus­voi­mil­lem­me ase­tet­tu­ja vaa­ti­muk­sia. Myös Na­ton jä­se­ne­nä olem­me en­si­si­jai­ses­ti it­se vas­tuus­sa Suo­men puo­lus­ta­mi­ses­ta. Suo­mi on pi­tä­nyt ja tu­lee jat­kos­sa­kin pi­tä­mään huol­ta omas­ta puo­lus­tus­ky­vys­tään. Li­säk­si mei­dän täy­tyy ol­la val­mii­ta an­ta­maan pa­nok­sem­me liit­to­kun­nan yh­tei­seen puo­lus­tuk­seen.

Ase­vel­vol­li­suus säi­lyy edel­leen olen­nai­se­na osa­na maam­me puo­lus­ta­mis­ta. Ase­vel­vol­li­suu­den an­si­os­ta meil­lä on mah­dol­li­suus yl­lä­pi­tää riit­tä­vää puo­lus­tus­ky­kyä ja säi­lyt­tää yh­teys yh­teis­kun­taam­me. Konk­reet­ti­se­na esi­merk­ki­nä täs­tä on re­ser­vi­läis­ten li­sään­ty­nyt ak­tii­vi­suus sekä ylei­sem­min kan­sa­lais­ten kiin­nos­tus va­rau­tu­mis­kou­lu­tuk­seen myös omal­la va­paa-ajal­laan. Meil­lä Upin­nie­mes­sä tämä nä­kyy lä­hes vii­koit­tain eri­lai­si­na va­paa­eh­toi­si­na kou­lu­tus­ta­pah­tu­mi­na, jois­sa re­ser­vi­läi­set pa­ran­ta­vat omia so­ti­laan tai­to­jaan.

Merivoimille uusi alusluokka

Puo­lus­tus­voi­mat ke­hit­tyy jat­ku­vas­ti. Me­ri­voi­mis­sa kes­kei­nen huo­mio on uu­des­sa alus­luo­kas­sa, jon­ka myö­tä nel­jäl­lä mo­ni­toi­mi­kor­ve­til­la kor­va­taan käy­tös­tä pois­tu­via ja jo pois­tu­nei­ta aluk­sia. Sa­maan ai­kaan myös ran­nik­ko­jouk­ko­ja ke­hi­te­tään mer­kit­tä­väs­ti. Esi­merk­ki­nä mai­nit­sen uu­den pin­ta­tor­jun­ta­oh­juk­sen, jon­ka suo­ri­tus­ky­ky on huip­pu­luok­kaa. Li­säk­si tu­li­voi­maam­me ke­hi­te­tään me­ri­puo­lus­tuk­sen uu­del­la ty­kis­tö­jär­jes­tel­mäl­lä sa­maan ai­kaan kun jouk­ko­jem­me liik­ku­vuut­ta ja suo­jaa ol­laan pa­ran­ta­mas­sa. Ma­te­ri­aa­li­sen suo­ri­tus­ky­vyn li­säk­si toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­ta, kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää ja inf­rast­ruk­tuu­ria ke­hi­te­tään.

It­se­näi­syys­päi­vä on tär­keä ta­pah­tu­ma Ran­nik­kop­ri­kaa­tis­sa.

- Osal­lis­tum­me tä­nään juh­la­päi­vän viet­toon pait­si tääl­lä Kirk­ko­num­mel­la, myös Han­gos­sa, Es­poos­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa.

Teem­me kun­ni­aa so­tiem­me ve­te­raa­neil­le ja so­ta­su­ku­pol­vel­le. Olem­me heil­le kii­tol­li­sia ja ha­lu­am­me vaa­lia ve­te­raa­nien pe­rin­töä huo­leh­ti­mal­la Suo­men puo­lus­ta­mi­ses­ta joka päi­vä.

Puo­lus­tus­voi­mien ja Ran­nik­kop­ri­kaa­tin puo­les­ta toi­vo­tan teil­le kai­kil­le oi­kein hy­vää it­se­näi­syys­päi­vää, to­te­si ko­men­ta­ja Leh­to.

JUS­SI SALO