Jussi Salo
Suomen talous ei ole kasvanut melkein 18 vuoteen. Taloutemme on kyntänyt paikallaan samalla, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on menty jo reippaasti yli vuoden 2008 tason. Heikon talouskasvun ja siihen nähden ylisuuren julkisen sektorin seurauksena valtio on hyvin velkaantunut, työpaikkoja on liian vähän tarjolla eikä investointejakaan ole tehty niin paljon kuin olisi toivottua. Samalla elinkustannukset ovat nousseet.
Jotta saisimme talouteen kasvua, Orpon hallitus päätti keventää verotusta. Työn verotus kevenee kaikilla palkansaajilla pieni- ja keskituloisista lähtien yli miljardilla eurolla. Niinpä vuodesta 2026 ja 2027 lähtien jo keskituloisenkin palkkapussista tulee jäämään vuositasolla satoja euroja enemmän rahaa tilille. Verotuksen osalta talouskasvuamme hidastaa erityisesti se, että Suomessa on yksi maailman kireimpiä verotuksen progressioita. Jo 4500 euron kuukausitulojen jälkeen verottaja vie yli puolet ansaitusta lisäeurosta, mikä ei kannusta ihmisiä työntekoon. Niinpä päätimme alentaa marginaaliveroa siten, että se on jatkossa lähes 60 prosentin sijaan ylimmilläänkin 52 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa ylimpien lisäveroprosenttien laskeminen maksoi itsensä takaisin.
On hyvä myös muistaa, että Suomen tuloverokertymästä yli 60 prosenttia kertyy yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevilta, vaikka heitä on vain 20 prosenttia palkansaajista. Hyvätuloiset siis kantavat edelleen suurinta verotaakkaa Suomessa. Verojen keventäminen ei ole ”antamista” tai ”tulonsiirtoa” heille, vaan vähemmän ottamista palkansaajalle kuuluvasta osuudesta.
Palkkaveron alentamisen lisäksi muita verokevennyksiä kasvupaketissa on muun muassa se, että yhteisöveroa alennetaan vuodesta 2027 alkaen 20 prosentista 18 prosenttiin. Perintöveron alarajaa nostetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5000 eurosta 7500 euroon vuonna 2026.
Orpon hallituksen puoliväliriihessä tekemiin päätöksiin sisältyy myös paljon muita kasvutoimia, kuten se, että pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta kasvatetaan ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, vain muutamia mainitakseni.
Vaikka maailmalla myllertää ja tulevaisuuteen sisältyy epävarmuutta, on uskallettava tehdä toivoa ja kasvua luovia päätöksiä. Näin voimme luoda yhdessä valoa tulevaisuuteen!
PIA KAUMA
kansanedustaja (kok.)
Espoo