UGAN­DA

- Me em­me saa ol­la si­ni­sil­mäi­siä ve­nä­jän ja kii­nan toi­min­nan suh­teen af­ri­kas­sa

VALTUUSKUNTA vieraili YK:n pakolaisleirillä lähellä Kongon ja Etelä-Sudanin rajaa. Wickström keskustelemassa Wycliffe Nshekan kanssa, joka toimii kirkon ulkomaanavun maajohtajana Ugandassa.

Jussi Salo

Kan­sa­ne­dus­ta­ja Hen­rik Wickst­röm (RKP) vie­rai­li vii­me vii­kol­la Ugan­das­sa osa­na suo­ma­lai­ses­ta kan­sa­ne­dus­ta­jis­ta koos­tu­vaa val­tuus­kun­taa, joka tu­tus­tui Kir­kon Ul­ko­maa­na­vun toi­min­taan maas­sa. Vie­rai­lun ai­ka­na edus­ta­jat kä­vi­vät YK:n pa­ko­lais­lei­ril­lä lä­hel­lä Kon­gon de­mok­raat­ti­sen ta­sa­val­lan ja Ete­lä-Su­da­nin ra­jaa sekä ta­pa­si­vat Ugan­dan par­la­men­tin pu­he­mie­hen ja usei­ta YK:n ja EU:n edus­ta­jia Ugan­das­sa.

Mat­kan yh­tey­des­sä Wickst­röm tu­tus­tui myös nai­sy­rit­tä­jien ar­keen Kir­kon Ul­ko­maa­na­vun hank­kees­sa, joka tu­kee pai­kal­li­sia pie­ny­rit­tä­jiä ja vah­vis­taa nais­ten toi­meen­tu­loa.

Ugan­da kuu­luu maa­il­man mai­hin, jot­ka ot­ta­vat vas­taan eni­ten pa­ko­lai­sia. Syy­nä tä­hän ovat lä­hi­a­lu­ei­den lu­kui­sat konf­lik­tit, ku­ten sota Ete­lä-Su­da­nis­sa. Pa­ko­lais­lei­ril­lä, jol­la Wickst­röm vie­rai­li, asuu noin 165 000 ih­mis­tä, ja alu­eel­le saa­puu päi­vit­täin 350–400 uut­ta pa­ko­lais­ta.

Wickst­rö­min mu­kaan Yh­dys­val­to­jen ke­hi­ty­sa­vun leik­kauk­set ovat vai­keut­ta­neet mer­kit­tä­väs­ti Ugan­dan pa­ko­lais­ti­lan­net­ta. Tämä nä­kyy suo­raan ruo­ka­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen hei­ken­ty­mi­se­nä lei­reil­lä.

– To­si­a­sia on, et­tä on pa­rem­pi aut­taa apua tar­vit­se­via pai­kan pääl­lä, lä­hel­lä hei­dän ko­ti­seu­tu­jaan. Sik­si on tär­ke­ää muis­taa, et­tä ke­hi­ty­sa­vun leik­kauk­set voi­vat no­pe­as­ti vai­kut­taa myös mei­dän ti­lan­tee­seem­me Eu­roo­pas­sa. On tär­ke­ää, et­tä Suo­mi vie omaa kou­lu­tu­so­saa­mis­taan maa­il­mal­le. Kou­lu­tus on rat­kai­su mo­neen konf­lik­tiin ja tuo lap­sil­le ja nuo­ril­le toi­voa pa­rem­mas­ta, Wickst­röm pai­not­taa.

Wickst­röm muis­tut­taa, et­tä mo­net maa­il­man konf­lik­tit ovat vie­neet huo­mi­o­ta pois Af­ri­kan akuu­teis­ta haas­teis­ta. Hä­nen mu­kaan­sa Suo­men ul­ko- ja ke­hi­tys­po­li­tii­kas­sa on tär­ke­ää pi­tää Af­rik­ka vah­vas­ti mu­ka­na.

WICKSTRÖM muistuttaa, että monet maailman konfliktit ovat vieneet huomiota pois Afrikan akuuteista haasteista. Hänen mukaansa Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa on tärkeää pitää Afrikka vahvasti mukana. Afrikan kehityksen tukeminen on paitsi humanitäärinen, myös strateginen kysymys Euroopan vakauden ja turvallisuuden kannalta.

Jussi Salo

– Ve­nä­jä, In­tia ja Kii­na ovat täl­lä het­kel­lä erit­täin ak­tii­vi­sia Af­ri­kas­sa. Em­me vie­lä tie­dä, mitä vai­ku­tuk­sia täl­lä tu­lee ole­maan tu­le­vai­suu­den tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaan, mut­ta mei­dän on ol­ta­va valp­pai­ta – em­me­kä saa ol­la si­ni­sil­mäi­siä sen suh­teen, mitä nämä maat Af­ri­kas­sa ta­voit­te­le­vat, Wickst­röm sa­noo.

Wickst­röm ko­ros­taa, et­tä Af­ri­kan ke­hi­tyk­sen tu­ke­mi­nen on pait­si hu­ma­ni­tää­ri­nen myös stra­te­gi­nen ky­sy­mys Eu­roo­pan va­kau­den ja tur­val­li­suu­den kan­nal­ta.

KU­VAT: BJÖRN UDD